2.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Johdon tulee varmistaa, että koko henkilöstöllä on organisaation strategian kannalta riittävä valmius ja osaaminen digitalisaation vaatimiin uusiin toimintatapoihin omassa työssään. Hyvä digiosaamisen kehittämismalli auttaa johtamaan systemaattisesti ja tavoitteellisesti henkilöstön digiosaamista. Millaisia keinoja on digiosaamisen kartoittamiseen, osaamistasojen määrittelyyn ja osaamisen hankkimiseen? Tästä osiosta saat tukea henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen

Ydinasiat

Organisaation digiosaamisen kehittämisen tavoitteet johdetaan strategiasta ja organisaation muista tunnistetuista tavoitteista. Osaamisen johtaminen ja osaamisvaatimuksien määrittely eri henkilöstöryhmissä on organisaation toiminnalle välttämätöntä. Osaamisvaatimuksiin vaikuttavat tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä yleiset digiosaamisen viitekehykset (DigiComp & DigCompEdu)

Henkilöstön digiosaamisen nykytilan kartoitus. Sen voi tehdä monin tavoin, oleellista on huomata, että kartoituksen perusteella tehdään toimintasuunnitelma ja osaamista seurataan säännöllisesti. Kartoituksen keinoja ovat esimerkiksi itsearviointi, kehityskeskustelu tai esimerkiksi organisaation laatima, omiin tavoitteisiin perustuva osaamiskartoitus. Tai voit hyödyntää SELFIE-itsearviointityökalua.

Osaamisen tasot ja tavoitteet on tärkeä konkretisoida. Tavoitteista on tehtävä innostavia. Tyypillisesti ihminen on halukas opettelemaan asioita, joista kokee olevan hyötyä. Osaamisvaatimukset on siis perusteltava työn ja tehtävän näkökulmasta. Konkretisoiminen voi olla esimerkiksi visualisointia (osaamismerkit, työntekijän HOKS-polkumalli), oppimisen vaiheiden sanoittamista tai tarkistuslistan käyttämistä keskustelun tukena.

Digiosaamisen hankkiminen monipuolisin menetelmin: Rekrytointi ja perehdytys, palvelun osto ja kouluttaminen. Informaalin oppimisen mahdollistaminen esimerkiksi mentorien tai tiimien kautta (yhdessä oppiminen). Näkökulmana oppimissuunnitelma, ei koulutussuunnitelma (tavoitteena osaaminen, ei tieto.)

Digiosaamisen arviointi ja kehittäminen on suunnitelmallista. Organisaatiolla on tärkeää olla suunnitelma siitä, miten henkilöstön digiosaamisen kehittämistoimenpiteitä arvioidaan ja kehitetään. Oleellista on huomata, että kehittämistä on tehtävä myös suhteessa muuttuviin tavoitteisiin – kun digiympäristö muuttuu, kehittämistoimenpiteitä on arvioitava ja kehitettävä uudelleen.

Teema 2.3

Suosituksia toimintatavoiksi

1. Kartoita osaamista

Miksi? 

Digikyvykkään organisaation johtamisen varmasti tärkein
osa-alue on osaamispääoma ja siten henkilöstön osaamisen johtaminen.  
Digiosaamisen kehittämisen lähtökohtana on osaamisen nykytilan kartoitus 
Digiosaamista tulee seurata säännöllisesti ja määrittää sille mittarit  
Digiosaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista ja osaamisen kehittämisen tulee pohjautua strategisiin linjauksiin, yleiseen toimintaympäristön vaatimaan osaamiseen sekä tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin.

Miten? 

Määritä henkilöstön digiosaamiselle minimitasot pohjautuen tehtävärooleihin.  
Kartoita henkilöstön osaamista. Huomioi kartoituksessa eri henkilöstöroolit; opetushenkilöstö, tukipalveluhenkilöstö sekä esihenkilöt ja johto 
Hyödynnä osaamistasojen määrittelyssä EU-tasoisia osaamisen viitekehyksiä tai käytä valmiita kyvykkyystestejä.
Huomioi strategiset tavoitteet osaamistasojen määrittelyssä ja tehtäväkohtaiset erot. Keskity osaamistasojen määrittelyssä keskeisiin toimintatapoihin ja välineisiin, jotka on hallittava. 
Hyödynnä tuloksia monipuolisesti. Tulokset esihenkilöille, HR-kehittäjille, digimentoreille, johtajille. Keskustelkaa tuloksista henkilöstön kanssa ja laatikaa niiden perusteella kehittämissuunnitelmat. 
Kartoittamisessa voit hyödyntää esim.
SELFIE-itsearviointityökalua

Digiosaamisen kartoitus tulee ensinnäkin tehdä organisaation tarpeita ja tavoitteita peilaten.
Eli etsitään ja mitataan oleellista osaamista. Toisaalta on tärkeää hyödyntää tietoa siitä, millaista organisaation tavoitteiden ja tehtävänkuvien mukaisten osaamistavoitteiden ulkopuolelle jäävää osaamista yksilöiltä löytyy. Osaamiskartoitusten tulokset auttavat johtamaan osaamispääoman kerryttämistä. Osaamistieto voi toisaalta myös auttaa kehittämään organisaation käytänteitä - digiosaamisen kartoituksilla voidaan saada tietoa yllättävistä osaamisista, hyödyntämättömästä potentiaalista. 
Jokaisen organisaation on suunniteltava omaa toimintaa tukeva osaamiskartoitus. Täältä löytyvistä case-esimerkeistä voi saada hyviä ideoita, mutta kukin organisaatio on omanlaisensa, mitään mallia ei suoraan voi siirtää toiseen ympäristöön. 
Tehkää suunnitelma siitä, miten osaamista kartoitetaan, mitä tiedolla halutaan tehdä ja miten osaamisen jatkuvaa kertymistä seurataan.

Lataa tästä kartoittamisen tueksi: Digiosaamisen perehdyttämisen tarkastuslista

Yhteenveto: suositus toimintamallista 

Tutustu DigCompOrg-viitekehyksen osaamisvaatimuksiin digikyvykkäille oppilaitoksille

Pohdi, mitkä ovat oman organisaatiosi vahvuuksia ja mitkä kehitettäviä kohteita liittyen digikyvykkyyteen. 

Tarkastele erityisesti kuvasta kohtaa 2. Avaa nuoli laatikossa ”Digitaalisen osaamisen kasvattaminen” ja ”Roolit ja pedagogiset lähestymistavat”
Suositus on, että jokainen johtoryhmätyöskentelyyn osallistuva kirjaa ylös vahvuudet ja kehittämiskohteet, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan johtotiimissä tai johtoryhmässä. 
Huomaa, että ThingLinkin kuvassa käytetään yleisen tason määrittelyä, kuten “Henkilökunta ja opiskelijat ovat digitaalisesti osaavia”. Organisaation johdon on määriteltävä mitä osaaminen tarkoittaa ja se on viestittävä selkeästi koko henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Vinkkejä johtajalle ja esihenkilölle, miten tuet tiimien vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista.  

Tue yhdessä oppimista - Yhdessä oppiminen menestystekijäksi 

Jokainen organisaatio laatii oman toimintamallin. Omaan malliin vaikuttavat muun muassa organisaation koko, yksi- tai monipaikkaisuus, opetusjärjestelyt (tuottaako oppilaitos esimerkiksi verkko-opetusta vai ei), nykytila ja mahdolliset organisaation omat strategiset linjaukset.  

Case-esimerkit –osiossa on esitelty aineistoja ja tapauksia, joista voi olla hyötyä oman organisaation toimintamallin suunnittelussa. Suunnittelutyön tukena käytetään alla olevaa taulukkoa.  

Lopputuloksena organisaatiossa on aukikirjoitettu malli digiosaamisen kehittämisestä. Organisaation mallissa otetaan kantaa jokaiseen tavoite -sarakkeen kohtaan.

Tarkistuslista digiosaamisen kehittämiseen

Esitys on paras koko ruudun näkymässä (ensin Present-nuoli ja sitten kaksoisnuoli oikeassa alakulmassa).

Koko ruudun näkymästä pääset pois Esc-näppäimellä.

Tarkistuslista digiosaamisen kehittämiseen

Jokainen organisaatio laatii oman toimintamallin.

Omaan malliin vaikuttavat muun muassa organisaation koko, yksi- tai monipaikkaisuus, opetusjärjestelyt (tuottaako oppilaitos esimerkiksi verkko-opetusta vai ei), nykytila ja mahdolliset organisaation omat strategiset linjaukset. 

Case-esimerkit –osiossa on esitelty aineistoja ja tapauksia, joista voi olla hyötyä oman organisaation toimintamallin suunnittelussa. Suunnittelutyön tukena käytetään alla olevaa taulukkoa.

Lopputuloksena organisaatiossa on aukikirjoitettu malli digiosaamisen kehittämisestä. Organisaation mallissa otetaan kantaa jokaiseen tavoite -sarakkeen kohtaan.

Lataa lista huoneentauluksi tästä

70-20-10-malli kuvaa jatkuvan oppimisen mallia työelämässä.

Oppiminen on tehokkainta silloin, kun se tapahtuu työtä tekemällä. Mallin mukaan ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta esim. ongelmia ratkaistessaan, 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta ja 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Digiosaava.fi-hankkeessa verkostolle toteutetun kyselyn (2023) mukaan tärkeimpiä osaamisen kehittämisen edellytyksiä vastaajien mukaan ovat riittävä aika, riittävä koulutus, laadukas materiaali ja yhteistyö sekä toimiva laitteisto.

70-20-10-mallin esitys

70-20-10 -malli jatkuvaan oppimiseen

Case-esimerkkejä

Case 1 Henkilökunnan digiosaamismerkit vähimmäisosaamisen mittareina Sataedussa

Sataedussa haluttiin varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät vaaditun vähimmäisosaamisen samalla tavalla. Yhteisen ymmärryksen tueksi tehtiin digiosaamismerkit.

Osaamismerkit liittyvät kolmeen Sataedun digitoimintaympäristön oleelliseen osaamiseen:

Teamsin käyttö, tiedostojen tallentaminen ja jakaminen sekä Moodlen käyttö.

Sakkyn opetushenkilöstön digiosaamiskartoituskyselyn avulla voit saada ajatuksia siitä, miten osaamiskartoitusta rakennetaan tehtävässä vaadittavan osaamiseen pohjautuen.

Digiosaamiskartoitus opettajille

Case 2 Savon ammattiopiston digiosaamiskartoitukset

TAKK on kehittänyt aktiivisesti henkilöstönsä digiosaamista HOKS-polkumallin avulla. Lue blogiteksteistä, miten digiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja miten kehityskeskustelut tukevat digiosaamisen kehittymistä?

Mikä on johdon rooli tässä?

Kuinka onnistua kasvattamaan henkilöstön digiosaamista? - TAKKin blogi

HOKS-polku vie kohti digiosaamista - TAKKin blogi

Case 3 TAKK – digiosaamisen polkumalli