top of page

2.4 Opetushenkilöstön opetus- ja menetelmäosaaminen 

Yleiskuvaus

Digiopetuksen laadun varmistamiseksi on määriteltävä riittävä opetusjärjestely- ja menetelmäosaamisen taso, jotta opiskelijan oikeus laadukkaaseen opetukseen toteutuu. Opettajan digipedagogisen osaamisen varmistamisella taataan, että opettaja osaa valita monipuoliset opiskelijoiden aktivoinnin menetelmät. Tällöin opetuksen vaikuttavuus lisääntyy ja erilaisten oppimistyylien huomioiminen helpottuu.

 

Tässä osiossa hahmotetaan tapoja varmistaa ja kehittää opetusjärjestely- ja –menetelmäosaamista. 

Ydinasiat

Pedagogisten ja teknologisten valintojen tukipalvelut koulutusjohto- ja esihenkilöstölle sekä opetus- ja ohjaushenkilöstölle 

Suosituslistoissa eritellään organisaation johto- ja esihenkilöstön sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön omassa työssään huomioitavia asioita, joiden avulla voidaan tukea organisaation pedagogisia ja teknologisia valintoja.

 

Digimaisematuen tason sekä käytettävien ohjelmistojen määrittelyssä 

Digimaisema helpottaa organisaatiotasolla opetusjärjestely- ja menetelmäosaamisen kartoittamista erittelemällä organisaatiossa käytössä olevat ohjelmistot ja palvelut. Kun organisaatiossa on määritelty, mitkä digitaaliset palvelut ovat käytössä, on helpompi suunnata osaamisen kehittämisen toimia kaikkien osattaviin palveluihin. Digimaisemaa voidaan hyödyntää myös perehdytysprosessin osana tarkasteltaessa sitä, mitä organisaatioon tulevan ainakin pitää osata. Lisäksi digimaisemassa voidaan eritellä tuen tasoa eri tasoilla olevien ohjelmistojen ja palveluiden käyttöön sekä näin selkeyttää opetusjärjestely- ja menetelmäkokonaisuutta organisaatiossa. 

​

Opettajan digitaalisen osaamisen muodostuminen - DigCompEdu  

Opetushenkilöstön digiosaamista tulee tarkastella monipuolisesti. Teknologisten välineiden käyttö on hallittava, mutta yhä tärkeämpää on osattava käyttää niitä pedagogisesti järkevällä tavalla. Opettajan digitaalisen osaamisen muodostumisen mallissa (DigCompEdu) hahmotetaan niitä taitoja, joita opettajalla jo on, ja voidaan suunnata osaamisen kehittämistä niihin taitoihin, joita opettajalla ei vielä ole hallussa. 

​

Opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaalisen osaamisen kartoittaminen ja määrittely 

Opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaalisen osaamisen kartoittamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia alustoja, kuten Selfie-työkalua. Kartoituksen myötä saadaan selville organisaation digiosaamisen tasoa sekä sen kehittämiskohteita. 

​

Opettajan digiosaamisen kehittämisen ja seurannan toimenpiteet 

Opettajan digiosaamisen kehittämiselle ja sen seuraamiselle on eritelty erilaisia toimintatapoja. Digiosaamista voidaan kehittää kokemuksesta ja vertaisoppimisen sekä formaalin oppimisen keinoin. Osaamisen kehittämistä voidaan seurata esim. Opettajan HOKS:n ja kehityskeskusteluiden avulla ja opettajalle voidaan luoda opetusjärjestely- ja menetelmäosaamisen kehittämiselle oma digitaalinen oppimispolku. 

 

Suosituksia toimintatavoiksi

Kartoita oma digiosaamisen taso esimerkiksi Selfie for Teacher -työkalulla (Selfie for Teachers -työkalu osaamisen kartoittamisessa) ja näet omat kehityskohteesi ja saat palautetta omasta digiosaamisesta ja suosituksia sen kehittämiseen.

Kartoituksen tuloksia voi hyödyntää digiosaamisen kehittämisen tavoitteiden asettamisessa sekä esimerkiksi kehityskeskustelujen osana. Digiosaamisen kehittämisessä voidaan laatia henkilökohtainen digiosaamispolku, johon asetetaan kehityskohteet aikajanalle ja jonka avulla voidaan seurata osaamisen kehittymistä.

Henkilökohtaisen digiosaamispolun laatiminen ja oppimissopimus

Alle on koottu suosituslistat pedagogisten ja teknologisten valintojen tukipalveluille ja niiden järjestämiselle organisaatiossa. Suosituslistat on eritelty koulutusjohdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön listoihin. 

Pedagogisten ja teknologisten valintojen tukipalvelut –suosituslistat 

Suosituslista koulutusjohto- ja esihenkilöstön tukipalveluille

Organisaatiokulttuuri 

  • Yhteiskehittämistä tukeva organisaatiokulttuuri ja jakamisen kulttuurin edistäminen tukevat vertaisoppimista, tiimissä toimimista sekä yhdessä tekemisen kulttuuria. 

Digistrategia 

  • Digitalisaation käsittely osana organisaation strategiaa 

Pedagoginen ohjelma 

  • Digitalisaation huomioiminen oppilaitoksen pedagogisessa ohjelmassa 

Digimaisema 

  • Digimaisemaan kootaan organisaatiossa käytössä olevat ohjelmistot ja sovellukset 

Resurssit 

  • Työnjohdollisesta näkökulmasta osaamisen hankkimiseen on osoitettava työaikaa ja johdettava sitä

  • Esimerkkejä tuen tarjoamisen muodoista organisaatiossa: digimentorit, digitiimit jne. 

​

Hankkeet 

Hankkeiden kautta oppilaitokset voivat lisätä resursseja erityisesti kehittämistyöhön ja pilotointiin 

​

Esimerkkihankkeita: 

  •  Lapin eAmis (Lappia, REDU, Peräpohjolan Opisto, Rovala) 

  • TAKK-hankkeita:  

    •  DigiFrame - Teachers’ Framework on Digitalisation & Innovation 

    • Digityökalut käyttöön 

    • Parasta DigiOhjausta (KAO, Redu, Kpedu, Luovi, Samiedu, Varia, Omnia, OSAO, Esedu, Tredu, KSAO, GRADIA, Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, WinNova, Raahen koulutuskuntayhtymä)  

  

Ketterien rakenteiden luominen: 

Esimerkki VARALA 

Tekijät kehittämässä, työajan resursointi; varatuilla resursseilla voidaan tukea opettajia; päätoimisen tutor-opettajan resursointi oppilaitoksiin; oman osaamisen kehittämisen resurssit työajalla esim. 30 h / lukuvuosi)  

Resurssit kehittämiseen ja osallistumiseen 

  • Esim. digitiimit digistrategian käytännön avaamisessa 

Digibuffet 

  • Digibuffetissa esitellään kehittämishankkeita ja -kokeiluja 

Opettajan työnkuvan muokkaus 

  • Työnkuvien muokkaamisen myötä opettaja voi ottaa esim. tutor-roolin työyhteisössä 

Vertaistuki 

  • Vertaistuen roolit työyhteisössä esim. digimentorit verkko-oppimisen tukipalveluina, tarpeena roolitettu arjen tuki organisaatiossa

  • Digimentorit digiosaamisen kehittämisessä ja levittämisessä opetus- ja ohjaushenkilöstön parissa

  • Digininjaryhmä ja kehittäjäopettajafoorumi (digipedagogiikan käsikirjan lanseeraus käytäntöön) 

Koulutukset 

  • Esim. opettajien korkeakoulun koulutukset ja erilaiset digitaaliset osaamismerkit 

Tekninen tuki 

Hyviä esimerkkejä opetus- ja ohjaushenkilöstön tukipalveluille 

Miten voin kehittää omaa digiopetusmenetelmäosaamistani?

Omaa digiopetusmenetelmäosaamistaan voi jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä kehittää tehokkaasti esimerkiksi kokemuksesta oppimisen, vertaisoppimisen tai formaalin oppimisen keinoin. Vertaisoppiminen ja saatavilla oleva tuki sekä osaamisen jakaminen ovat tehokkaita keinoja osaamisen kehittämisessä.

Esimerkki miten opettaja voi varmistaa digipedataitojaan 70-20-10 mallin avulla

70-20-10-mallin esitys

 

  • Osallistuminen kehitysryhmiin esimerkiksi oppilaitosten digitiimit 
     

  • Tarttuminen uusiin haasteisiin esimerkiksi digimentorit 

·Opi kokemuksista - virheistäkin oppii!

​

  • Vertaismentorointi 

  • Tiimityö  

  • Palaute omasta työstä 

  • Sisäiset omin asiantuntijoiden järjestämät koulutukset, työpajat ja webinaarit 

  • Opitaan yhdessä työtä tehden, ongelmia ratkomalla 

  • Pedagogiset kahvilat, pedagogiset iltapäivät 

  • Digimentorit, digikehittäjätiimit 

 Opi kollegoilta!

Case-esimerkit

Salpauksen ja Varalan esimerkit siitä, miten on kuvattu Digimaiseman avulla opetushenkilöstön käytettävissä olevat digitaaliset välineet ja niihin tarjolla oleva tuki.  

​

Digimaisemaa suositellaan organisaatiossa käytössä olevien opetusjärjestelyiden ja –menetelmien selkiyttämiseksi. Digimaisemaan määritellään käytössä olevat ohjelmistot ja palvelut, jotka kaikkien pitää osata sekä valinnaiset tai alakohtaiset ohjelmistot ja palvelut. Digimaisema selkiyttää opetus- ja ohjaushenkilöstön työtä, kun käytettävät ohjelmistot, palvelut ja alustat on määritelty. Lisäksi digimaisema selkiyttää ohjelmistojen käyttäjätukea, kun ne on digimaisemassa määritelty eri tasoisesti niin, että talon sisäiset tukipalvelut liittyvät kaikkien käytössä oleviin ohjelmistoihin. Valinnaisten ohjelmistojen tuki voi tulla alakohtaisista tiimeistä tai opettajilta. 

​

Digimaisema on tarkoitettu niin koulutusjohto- ja esihenkilöstölle kuin opetus- ja ohjaushenkilöstölle kuvaamaan organisaatiossa käytössä olevia ohjelmistoja ja niiden tuen tasoa. Digimaisema liittyy organisaation digistrategiaan sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen osoittamalla, mitkä ohjelmistot kaikkien on hallittava ja mistä niiden käyttöön saa tukea. 

Case Digimaisemat

Digimaisema tuen tason sekä käytettävien ohjelmistojen määrittelyssä

Case-esimerkki: Koulutuskeskus Salpaus (www.salpaus.fi)

Kuvattu Digimaisema – valitut digitaaliset työskentelyvälineet ja niissä vaadittava osaaminen 

Koordinoitu digimentoritoiminta.  
 

  • Organisaatiotasoiset Digimentorit ja alakohtaiset digimentorit. 

  • Miten on resursoitu? 

    • Organisaatiotasoisilla digimentoreilla (6 henkilöä) on opetus- tai ohjaustyönsä ohelle resursoitu enemmän työaikaa digimentoritoimintaan kuin alakohtaisilla digimentoreilla. Digimentorit hakeutuivat tehtävään sisäisessä haussa.

  • Miten käytännössä tukea saa? 

    • Digimentorit tarjoavat vertaistukea monipuolisesti. Heiltä saa henkilökohtaista tukea tai heitä voi pyytää aloille ja tiimeille sparraamaan ja ohjaamaan. Digimentorit pitävät myös avoimia digityöpajoja ja osallistuvat digipedagogiikan kehittämiseen. 

  • Millaisia ovat kokemukset? 

    • Vertaiselta oppiminen on koettu hyväksi, koska ymmärretään työ ja siinä mahdolliset esiintyvät haasteet omakohtaisesti. Alakohtaisten digimentoreiden puoleen on helpompi kääntyä. Organisaatiotasoisten digimentoreiden hyödyntämistä pitää vielä kehittää.
      Digityöpajat ovat olleet suosittuja. Digimentorirooli on antanut myös mahdollisuuden opettajalle laajentaa omaa osaamistaan ja tuo vaihtelua omaan perustyöhön.  

Case: Varalan Urheiluopisto (www.varala.fi)

​

 

Kuvattu Digimaisema – valitut digitaaliset työskentelyvälineet ja tarjottu tuki palveluihin 

Digimentorit/tuutorit osana kouluttajien tehtävänkuvia 

​

Henkilöstön digitaalisen osaamisen kartoittamiseen ja määrittelyyn on olemassa valmiita alustoja, kuten Selfie-työkalu. Valmiit työkalut eivät välttämättä kuitenkaan vastaa täysin organisaation tarpeisiin tai organisaatiossa halutaan suunnata digitaalisen osaamisen kartoittamista ja määrittelyä eri suuntaan kuin mitä työkalut tarjoavat. Alta löytyy esimerkki digitaalisen osaamisen kartoittamisesta ja määrittelystä.

​

  • CASE Itä-Suomen liikuntaopisto ISLO: pienen oppilaitoksen osaamisen lisäämisen tarpeiden määrittely

​

ISLOlla tehdään opetushenkilölle laaja osaamiskartoitus (=webropol-kysely) verkkopedagogisesta osaamisesta, jonka perusteella tarjotaan yhteisiä koulutuksia aiheista, joihin tarvitaan lisäkoulutusta. Esim. verkko-opetuksen vuorovaikutteisuutta aktivoivat sovellukset, Teamsin tekninen käyttö jne.

​

https://education.ec.europa.eu/selfie-for-teachers

​

Case:

Opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen kartoittaminen ja määrittely

Case-esimerkki

Reflektio oman osaamisen kehittämiseen -

Oppimissopimus

Oppimissopimus on työkalu itseohjautuvan oppimisprosessin reflektointiin. Se toimiikin hyvänä lähtökohtana kaikkeen oppimiseen. Se auttaa hahmottamaan oppimisen tavoitteita, haluttua lopputulosta, auttaa rytmittämään oppimista ja erityisesti se auttaa havaitsemaan oppimisen tuloksia.

​

  1. MISTÄ OLEN TULLUT? (historia)
    Pohdiskele missä olet ollut, mitä olet tehnyt ja mitä olet oppinut aiemmin.
    Mitä menneisyys on sinulle opettanut? Mikä on suurin saavutuksesi?
     

  2. MISSÄ OLEN NYT? (nykyhetki)
    Mitkä asiat ovat sinulle nyt tärkeitä? Mitä ympärilläsi tapahtuu juuri nyt? Mitkä ovat arvosi?
    Mitkä ovat vahvuutesi? Mitkä ovat heikkoutesi nyt?
     

  3. MINNE HALUAN MENNÄ? (visio ja tavoitteet)
    Pohdi, minne haluat mennä/päästä noin 6-12 kuukauden kuluttua.
    Mitä tahdot oppia ja missä kehittyä?

​

​

Ladattava oppimissopimus

2.4 Opetushenkilöstön opetus- ja menetelmäosaaminen 

Usein kysytyt kysymykset

  • Mistä kyvykkyys koostuu ja onko se sama kuin osaaminen? 
    Kyvykkyys koostuu joukosta toisiinsa liittyviä valmiuksia ja henkilöstön osaamisia, tietoa ja teknologiaa, joita hyödynnetään prosessin / useamman prosessin vaiheissa. Esimerkiksi organisaation markkinointikyky saattaa perustua osaavan henkilöstön, oman organisaation toimintaprosessien, tietotekniikan ja taloudellisten voimavarojen vuorovaikutteiseen yhteiskäyttöön.   Kyvykkyyksiä ja osaamista sekä tiedon ja osaamisen johtamista käsitellään eri yhteyksissä monin eri tavoin, ja yksiselitteisen määrityksen antaminen käsitteiden viidakossa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Käsitteen käyttö liittyy yleensä aina näkökulmaan, esim. kokonaisarkkitehtuurityössä se liittyy JHS 179 suosituksen mukaiseen määritelmään.  
  • Mitä tarkoittaa Green ICT?
    Tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävälliseen suunnitteluun ja käyttöön liittyy tarkentavasti käsite Green ICT (Green Information and Communication Technology), joka sisältää tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävällisen suunnittelun ja käytön. Green ICT:n tavoitteena on vähentää tieto- ja viestintäteknologian ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Edellinen tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöä sekä digitaalisten palveluiden ja sisällön ympäristövaikutusten huomioimista. ks. Kestävän kehityksen kyvykkyyden kehittäminen (tehtävä 5) ja lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio)
  • Mitä monimuotoisuudesta työelämässä voi olla hyötyä?
    Muutamia esimerkkejä: · Suomessa on tarve työvoimalle · Monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteiskuntavastuukysymys vaan se on yrityksille ja organisaatioilla myös kilpailuetu. · On tutkittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuvat paremmin. · Huomioimalla inklusiivisuus ja kulttuurisensitiivisyys organisaatioissa voidaan luoda tulevaisuuden työkulttuuria, sekä houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat. Katso lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio) Monimuotoisuus työelämässä. Johtajan näkökulma, monimuotoisuuden hyödyt: Sami Itani on Vimeo
  • Mikä on verkosto?
    Verkosto on useamman toimijan (yksilöt, intressiryhmät tai organisaatiot) välinen vastavuoroinen ja keskinäisen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi (Valtioneuvoston verkostojohtamisen opas). Verkostoja on kuitenkin erilaisia ja niiden rakenne riippuu tarkoituksesta ja toiminnan luonteesta.  Tutustu verkostoihin teemassa 4
  • Mikä on ekosysteemi?
    Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia, jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Ekosysteemiin ilmaantuu uusia ominaisuuksia toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuksien kautta. Erilaisten tavoitteiden perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä tyyppiä: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Ks. Tehtävä 3 ja tehtävään liittyvä video: https://youtu.be/5Lc2RIqUqr4 Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas / VTT

Muista jättää palautetta - sivut kehittyvät edelleen

Kaikki aiheet

bottom of page