T6.1 Osaamisen kehittymisen seuranta ja digitalisaatio näytön arvioinnissa
Organisaatiossa tulisi hyödyntää monipuolisesti digitalisaation mahdollisuuksia oppimisen tuen ja ohjauksen toteutuksessa, osaamisen kehittymisen seurannassa sekä näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetus- ja ohjaushenkilöstöllä sekä opiskelijoilla ja työelämän edustajilla tulee olla käytössään työkaluja, joiden avulla saadaan esimerkiksi tilannekuva oppijan osaamisen kehittymisestä. Ohjausta ja palautetta annetaan ja saadaan monikanavaisesti sen mukaan mitä opettaja ja oppija ovat sopineet. Käytäntöjä seurataan, arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen perusteella.
Ydinasiat
Kaikki lähtee HOKSista!
HOKS-prosessissa on viisi osa-aluetta: oppimisen ohjaus, osaamisen kehittymisen seuranta, palaute, tukeminen ja arviointi. Ne muodostavat jatkumon vuorovaikuttaen keskenään. Esimerkiksi osaamisen kehittymisen seuraaminen voi vaikuttaa tukitoimiin ja arvioinnin jälkeen opiskelija voi tarvita ohjausta.
Seuraavaksi HOKS-prosessia käsitellään digitalisaation näkökulmasta. Tavoite on tarjota opettajille ja ohjaajille ideoita ja esimerkkejä digitalisaation hyödyntämistä HOKS-prosessin eri osa-alueissa. Tähän aiheeseen on tuotettu muutamia case-esimerkkejä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää näissä eri vaiheissa.
T6.1 Osaamisen kehittymisen seuranta ja digitalisaatio näytön arvioinnissa
Suosituksia toimintatavoista
Tarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti on mahdollista, kun huomio kiinnitetään HOKS-prosessin kaikkiin osa-alueisiin: oppimisen ohjaus, osaamisen kehittymisen seuranta, osaamisen kehittymisen tukeminen, palaute ja osaamisen arviointi.
1. Tarpeisiin vastaaminen
Kehittämistyön alussa on hyvä selvittää, mitä digitaalisia ratkaisuja omassa organisaatiossa on jo ottanut käyttöönsä ja mille olisi tarvetta. Esimerkiksi
-
oppimisen hallintajärjestelmillä (LMS) tehostaa seurantaa ja arviointia
-
virtuaalisilla luokkahuoneilla helpottaa ohjausta ja tukea
-
plagiaatintunnistusjärjestelmillä tasa-arvoistaa arviointia
-
digitaalisia portfolioilla tukea seurantaa ja arviointia
-
digitaalisilla materiaaleilla kehittää ohjauksen ja tuen laatua.
Digitaalisten työkalujen valinnassa ja käytössä on syytä olla kriittinen, koska haasteita
saattaa ilmetä (esim. tekniset ongelmat ja tietosuojaan liittyviä kysymykset)
Työkalujen valinta ja käyttö edellyttää avointa ja läpinäkyvää keskustelua henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa heidän tarpeistaan. Valintakriteereitä ovat käyttäjäystävällisyys, yhteensopivuus, kustannukset, tietoturva sekä yhteensopivuus olemassa olevien järjestelmien ja prosessien kanssa. Katso digitaalisten ratkaisujen kartoittaminen ja arviointi teemassa 5.1
2. Kehittämistyön alussa
Valintapäätöksen tueksi kannattaa selvittää, millaisia ratkaisuja muissa oppilaitoksissa on käytössä.
3. Valintapäätöksen tueksi
Digitaalisten työkalujen käytössä edellyttää, että heille tarjotaan asianmukaista koulutusta, tukimateriaaleja ja riittävästi aikaa. Selkeä viestintä, ohjeistus, perehdytys ja palautejärjestelmä madaltavat työkalujen käyttöönottokynnystä ja lisäävät sitoutumista niiden käyttöön henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa.
4. Henkilöstön, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden tukeminen
Digitaalisten työkalujen ylläpidon ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että työkalujen käyttöä seurataan ja niistä kerätään käyttäjäpalautetta.
5. Digitaalisten työkalujen ylläpito ja kehittäminen
Tutka on sovellus, jota alkuaan lähdettiin rakentamaan Opetushallituksen rahoittamassa Yhdessä enemmän -laatuhankeverkostossa sen yhtenä tavoitteena. Ammattiopisto Liven kiinteistönhoitajakoulutus huomasi tarpeen tukea opiskelijoiden oppimista digitaalisesti erityisesti työssäoppimisen ympäristöissä, jonne ei jatkuvasti muutoin päästä. Lisäksi tarvittiin selkeää viestintää opiskelijalle siitä, mitä työtehtäviä kiinteistönhoitajan perustutkinnossa tulee oppia.
Katso video tästä.
Esimerkkejä ohjaukseen
Case 1 Tutka – oppimisen seurantaa tukeva hyperselkeä sovellus
Case-esimerkit
Google Classroom ‒ oppimisalusta, joka integroi Googlen perustyökaluja, kuten Docs, Drive, Meet ja Sheets
Case 2 Google Classroom
Classroomissa opettaja voi luoda kursseja, jakaa materiaaleja, antaa palautetta ja arvioida. Alusta on ollut käytössä Ammattiopisto Livessä vuodesta 2016. Classroomissa opiskelija työskentelee itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta, työstää aineistoja yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa tai osallistuu virtuaalioppituntiin. Oppimisympäristö mahdollistaa opiskelijan ja opettaja kommunikoinnin reaaliaikaisesti tai erikseen sovittuna ajankohtana. Peruspaketti on maksuton ja kaikkien Google-tilin haltijoiden ulottuvilla.
Oppilaitokset tekevät erillisen sopimuksen Googlen kanssa siirtyen Google Workspace for Education -asiakkaiksi. Opiskelija saa ympäristöön tilin, joka toimii eri tavalla kuin kuluttaja‒asiakkaiden Gmail-tilit: Google on sitoutunut siihen, ettei opiskelijoiden tietoja käytetä mainonnan kohdistamiseen ja heidän yksityisyydensuojansa taataan EU:n tietosuoja-asetusten mukaisesti. Lue Google for Education tietosuojasta https://workspace.google.com/terms/education_privacy.html?hl=fi
Kannattaa tarvittaessa hakea aiheesta hakukoneella lisätietoa, lähinnä: Google workspace edu data protection implementation guide. Huomaa katsoa, miltä ajalta hakutuloksena saamasi dokumentti on. Aineistot päivittyvät ja versioita on verkossa monia.
Hyvää Google Classroomissa
Suurin osa opiskelijoista oivaltaa sovelluksen logiikan nopeasti, ja nykyään valtaosa on käyttänyt Classroomia jo peruskoulussa. Sovellus sopii eri-ikäisille ja –tasoisille käyttäjille, myös aikuiset aloittelijat oppivat sen helposti.
Kursseja ja tehtäviä on helppo laatia ja muokata, vaikkei olisi kovin tottunut Googlen palvelujen käyttäjä. Eri työkalujen yhdistyminen samalle alustalle helpottaa toimintaa.
Alusta mahdollistaa erilaiset tehtävätyypit ja eri tehtävien jakamisen eri opiskelijoille. Eriyttäminen on siitä näkökulmasta helppoa.
Tehtävien lähettämisen voi ajastaa.
Tehtävien tallentuminen on automaattista.
Classroom sisältää arviointityökaluja ja plagioinnin tarkistuksen.
Pulmia Google Classroomissa
Classroom-kurssi näyttää aina samalta, muokkaamismahdollisuudet ovat rajalliset, mikä tosin on joillekin opiskelijoille myös etu.
Classroomin etusivun hallintamahdollisuudet on vähäisiä: Jos opettajalla/opiskelijalla on kymmeniä kursseja, ne kaikki näkyvät etusivulla, ja ainoa tapa järjestää niitä on siirrellä kursseja tässä näkymässä eri paikoille.
Kurssit ovat helposti pelkkiä tehtäväpankkeja, jotka ei sellaisenaan takaa oppimista. Myös verkossa tarvitaan toimintaa, jolla houkutellaan tiedon aktiiviseen käsittelyyn. Varsinkaan teoriatietoa ei kuitenkaan ole helppo saada verkossa helposti ymmärrettäväksi ja samalla kiinnostavaksi.
Opiskelijat eivät aina jaksa korjata tuotoksiaan, vaikka opettaja miten kannustaisi ja kommentoisi.
Näkövammaisen apuvälineillä käyttäen Classroomissa on kohdattu haasteita.
Ohjeita caseen liittyen:
YTO-opetuksen Google Classroom -malli Livessä
https://www.youtube.com/watch?v=3EMwxrYObAU
Ohjeita caseen liittyen:
Robert Bahr, ohjevideo Google Classroomista – esityksessä on perusasteen konteksti, mutta ohjeet toimivat toisellakin asteella https://www.youtube.com/watch?v=V3PBYJSchVY&t=30s
Googlen ohjekeskus opettajille Classroomin käytöstä https://edu.google.com/intl/ALL_fi/for-educators/product-guides/classroom/?modal_active=none
Case 3 Opintojen alun digiohjaus TTS Työtehoseuralla
Opintojen aloituksessa keskitytään digiohjaukseen ja alussa varmistetaan opettajien johdolla laitteiden käytön perustaidot ja varmistetaan, että jokainen oppija pääsee kirjautumaan järjestelmiin sekä käydään läpi, mitä järjestelmiä opinnoissa tarvitaan. Orientaatioon kuuluvassa ohjauksessa on olennaista varmistaa, että oppimismatka lähtee hyvin liikkeelle, eikä opinnot tai prosessi takkua heti järjestelmähaasteisiin. Ohjauksen tukena hyödynnetään moodleen (TTS eCampukseen) luotua opintojen alun digiohjauskurssia, jossa opitaan perusasioita, varmistetaan lähtötasoa ja tehdään sen pohjalta suunnitelmia HOKSiin sekä. Ohjausta pitäville henkilöille on laadittu muistilista intraan ohjauksen pitämisestä. Kuva digiohjauksen työtilasta:
Case 2 vastuuopettajan työpöytä Sampossa
Saimaan ammattiopisto Sampon opettajat eivät saaneet tarvitsemaansa tietoa opiskelijaryhmästä, joiden lähiohjaajina he toimivat.
Sampossa kehitettiinkin Vastuuopettajan työpöytä, jolla vastuuopettaja saa kokonaiskuvan ohjaamiensa opiskelijoiden opinnoista. Työpöydän tiedot ovat Sampon tietovarastosta, jonne tietoa tuodaan muista Sampon käyttämistä järjestelmistä.
Tietovarastosta tietoja siirretään Power BI -työtilaan, jossa tiedoista muodostetaan Vastuuopettajan työpöydäksi nimetty raportti. Lataa raportti tästä
Esimerkkejä seurantaan
Case 1 tekoälypohjainen opintojen etenemisen analytiikka
Saimaan ammattiopisto Sampo otti käyttöön tekoälypohjaisen Opintojen etenemisen analytiikka -ohjelmiston, jonka ennustetiedot auttavat tunnistamaan opiskelijat, joilla on riski opintojen keskeyttämiseen.
Ennustetiedot perustuvat koulutuksenjärjestäjän aiempiin opiskelijoihin, jotka ovat keskeyttäneet tai valmistuneet opinnoissaan.
T6.1 Osaamisen kehittymisen seuranta ja digitalisaatio näytön arvioinnissa
Esimerkit palautteen antoon
Itslearning on oppimisen ohjausjärjestelmä (LMS), joka mahdollistaa tehokkaan verkko-oppimisen kuin myös opiskelijan ohjaamisen, arvioinnin ja etenemisen seurannan.
Itslearningissa on käytettävissä useita vaihtoehtoja opiskelijan osaamisen arviointiin ja etenemisen seurantaan.
Tässä casessa esitelty niistä muutamia. Myös roolit vaikuttavat näkymiin, opiskelija näkee oman etenemisensä, opettajalla on laajimmat oikeudet ja mentorilla pääsy seuraamaan omien opiskelijoidensa edistymistä. Mentoreina toimivat mm. vastuuohjaajat sekä oppilaanohjaajat. Tässä Case -esimerkissä tutustumme, kuinka itslearning-ympäristössä voimme ohjata opiskelijaa, arvioida hänen osaamistansa sekä seurata aktiivisuuttaan oppimisen parissa. Lataa tarkempi kuvaus tästä!
Case 1 ItsLearning YSAO:ssa
Electude on autoalan digitaalinen oppimisalusta, joka tarjoaa interaktiivisia tehtäviä ja realistisia simulaatioita. Oppimisympäristön valmiit, muokattavat kurssit kattavat laajasti autotekniikan osa-alueet ja alan työturvallisuusasiat. Oppijat voivat edetä eri taitotasoilla, ja saavat välittömän, automatisoidun palautteen osaamisestaan. Simulaattorien integrointi mahdollistaa virtuaalisen käytännön harjoittelun. Oppimisanalytiikka helpottaa oppijan osaamisen kehittymisen seurantaa.
Katso videoesittely tästä (https://www.youtube.com/watch?v=kuxdjiNzMc0
Case 2 Electude Turun ammatti-instituutissa
Workseed on digitaalinen oppimisympäristö, joka on suunnattu erityisesti työelämässä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen. Workseedissa opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja ovat vuorovaikutuksessa samassa ympäristössä. Opiskelijalle julkaistaan työelämäjaksoille vähintään oppimispäiväkirja. Lisäksi hän kirjaa näyttöjen suunnittelut Workseediin.
Työpaikkaohjaajat saavat linkin, josta pääsevät myös kommentoimaan opiskelijan tehtäviä. Haasteena on ilmennyt työsähköpostiosoitteen puuttuminen työpaikkaohjaajilta joissain työpaikoissa.
Katso videoesittely tästä https://www.youtube.com/watch?v=6tlavKulmOQ
Case Workseed Omniassa
Tutkimusten mukaan vain viidesosa tukea tarvitsevista opiskelijoista pyytää apua. Annie-tukibotti selvittää ja auttaa ratkaisemaan opiskelijoiden yksilöllisiä tukitarpeita opintojen alussa, sen aikana, työelämäjaksojen aikana ja valmistumisen yhteydessä.
Se madaltaa tuen saamisen kynnystä tarjoamalla tukea opiskelijalle helposti ja nopeasti. AnnieBotin on todettu selkeästi vähentävän opintojen keskeyttämistä.
Katso videoesittely tästä
Esimerkkejä tukeen
Case 1 Annie Advisor Vamiassa
Digitaalisten laitteiden ja sovellusten lisääntynyt käyttö lisää luonnollisesti myös tuen tarvetta. Jotta opinnot etenisivät sujuvasti, tulee avunkin olla helposti ja nopeasti saatavilla.
Opiskelijoiden digitaidot ovat hyvinkin vaihtelevia, joten tukihenkilöllä tulee olla sekä tietoteknisiä että pedagogisia taitoja. Moni oppilaitos vastaakin tähän tarpeeseen erilaisen digituen järjestämisellä ja tässä case-esimerkki Vamian digihelpistä ja TTS Työtehoseuran digituesta.
Vamian DigiHelp auttaa tunnusten kanssa ja kirjautumisessa eri ohjelmiin. Apua saa myös Office365 ja Moodlen käytössä. DigiHelpistä opiskelija saa apua sekä tietokoneen että mobiililaitteiden käyttöön. Palvelu on löytänyt asiakkaansa hyvin. Tukea on tarjolla kolmella eri kielellä; suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. https://vamia.fi/digihelp/
TTS:n digituki vastaa myös oppijoiden digihaasteisiin koko opintojen ajan. Digituki on saatavilla TTS:n verkkosivuilla ja sinne voi laittaa sähköpostia, soittaa tai lähettää tukipyyntölomakkeen, mikäli asia ei ole niin akuutti. Digituessa on myös botti, joka osaa vastata yleisimpiin ongelmiin. Oppija voi myös varata itselleen digiohjausvartin tarvittaessa.
Esimerkkejä tukeen
Case 2 Digituki
MobilTAI on TAI:lle kehitetty sovellus työelämässä oppimisen seurantaan, ohjaukseen, dokumentointiin ja näytön arviointiin. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa ja seuraa työvuoroja, opettaja ja työpaikkaohjaaja kommentoi niitä.
Sinne voi tekstin lisäksi liittää kuvia, videoita ja tiedostoja. Se toimii kaikilla laitteilla. Näytön suunnitelma on helposti arvioijien saatavilla ja arviointipöytäkirja allekirjoitetaan sähköisesti. Sähköisen allekirjoituksen jälkeen tiedot siirtyvät Primukseen.
Lue lisää täältä https://www.painotekniikka.com/taitonews/lehti2023/hyvinvointiteknologia-asentajaksi-tyoelamassa/
Esimerkkejä arviointiin
Case MobilTAI Turun ammatti-instituutissa
T6.1 Osaamisen kehittymisen seuranta ja digitalisaatio näytön arvioinnissa
Usein kysytyt kysymykset
-
Mistä kyvykkyys koostuu ja onko se sama kuin osaaminen?Kyvykkyys koostuu joukosta toisiinsa liittyviä valmiuksia ja henkilöstön osaamisia, tietoa ja teknologiaa, joita hyödynnetään prosessin / useamman prosessin vaiheissa. Esimerkiksi organisaation markkinointikyky saattaa perustua osaavan henkilöstön, oman organisaation toimintaprosessien, tietotekniikan ja taloudellisten voimavarojen vuorovaikutteiseen yhteiskäyttöön. Kyvykkyyksiä ja osaamista sekä tiedon ja osaamisen johtamista käsitellään eri yhteyksissä monin eri tavoin, ja yksiselitteisen määrityksen antaminen käsitteiden viidakossa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Käsitteen käyttö liittyy yleensä aina näkökulmaan, esim. kokonaisarkkitehtuurityössä se liittyy JHS 179 suosituksen mukaiseen määritelmään.
-
Mitä tarkoittaa Green ICT?Tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävälliseen suunnitteluun ja käyttöön liittyy tarkentavasti käsite Green ICT (Green Information and Communication Technology), joka sisältää tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävällisen suunnittelun ja käytön. Green ICT:n tavoitteena on vähentää tieto- ja viestintäteknologian ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Edellinen tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöä sekä digitaalisten palveluiden ja sisällön ympäristövaikutusten huomioimista. ks. Kestävän kehityksen kyvykkyyden kehittäminen (tehtävä 5) ja lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio)
-
Mitä monimuotoisuudesta työelämässä voi olla hyötyä?Muutamia esimerkkejä: · Suomessa on tarve työvoimalle · Monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteiskuntavastuukysymys vaan se on yrityksille ja organisaatioilla myös kilpailuetu. · On tutkittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuvat paremmin. · Huomioimalla inklusiivisuus ja kulttuurisensitiivisyys organisaatioissa voidaan luoda tulevaisuuden työkulttuuria, sekä houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat. Katso lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio) Monimuotoisuus työelämässä. Johtajan näkökulma, monimuotoisuuden hyödyt: Sami Itani on Vimeo
-
Mikä on verkosto?Verkosto on useamman toimijan (yksilöt, intressiryhmät tai organisaatiot) välinen vastavuoroinen ja keskinäisen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi (Valtioneuvoston verkostojohtamisen opas). Verkostoja on kuitenkin erilaisia ja niiden rakenne riippuu tarkoituksesta ja toiminnan luonteesta. Tutustu verkostoihin teemassa 4
-
Mikä on ekosysteemi?Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia, jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Ekosysteemiin ilmaantuu uusia ominaisuuksia toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuksien kautta. Erilaisten tavoitteiden perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä tyyppiä: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Ks. Tehtävä 3 ja tehtävään liittyvä video: https://youtu.be/5Lc2RIqUqr4 Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas / VTT