top of page

5.1 Pedagoginen johtaminen digiajalla

Miten omassa organisaatiossasi hyödynnetään digitalisaation ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa? Miten teknologiaa käytetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla oppimisen edistämisessä? Miten erilaisten oppijoiden tarpeet on huomioitu?  

Jos edellä olevat kysymykset ovat sinulle tuttuja, olet jo ottanut ensi askeleita pedagogisen johtamisen ihmeellisessä maailmassa. Käytännössä meillä jokaisella koulutuksen parissa työskentelevällä on oma käsityksemme digipedagogisesta johtamisesta, eikä yksiselitteisen määritelmän tai kuvauksen löytäminen ole helppoa. Tervetuloa perehtymään tarkemmin pedagogiseen johtamiseen digiajalla – mistä siinä on kyse ja mitä se sisältää?   

Mistä puhutaan, kun puhutaan digipedagogisesta johtamisesta?  

Pedagoginen johtaminen digiajalla tarkoittaa (digi)pedagogisten periaatteiden linjaamista, käytäntöjen ohjaamista ja niiden systemaattista kehittämistä omassa organisaatiossa. Sen avulla edistetään digitalisaation mahdollisuuksien tarkoituksenmukaista hyödyntämistä ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti opetuksessa ja oppimisessa puuttuvan osaamisen hankkimiseksi huomioimalla erilaisten oppijoiden tarpeet. Nykyisin yhä vahvemmin puhutaankin oppijalähtöisestä digitaalisen teknologian käytöstä ja sen kehittämisestä oppimisessa ja opetuksessa. Tavoitteena on tarjota ammattiin kouluttautuville monipuolisia ja tehokkaita oppimiskokemuksia sekä samalla varmistua opetuksen laadukkuudesta ja ajantasaisuudesta digitaalisessa ympäristössä.  

 

Mitä digipedagoginen johtaminen edellyttää?  

Digipedagoginen johtaminen edellyttää, että organisaatiossasi ymmärretään, miten digitaalinen teknologia tai laajemmin digitalisaatio vaikuttaa ammatin oppimiseen ja opetukseen. Organisaatiossasi tulisi olla myös tietoa erilaisten digitaalisten alustojen, sovellutusten ja työkalujen tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi tarvitaan sekä johdon että henkilöstön sitoutumista ja asiantuntijoiden kykyä tehdä saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kesken niin organisaation sisällä kuin eri organisaatioiden välillä.    

 

Mikä takaa onnistumisen?  

Kun haluat onnistua digipedagogisessa johtamisessa, huolehdithan, että organisaatiossasi on huomioitu seuraavat asiat toimintamalleineen:   

  1. Digipedagoginen visio ja strategia: Ammatillisen koulutuksen järjestäjän meillä on visio digitaalisten teknologian käytöstä oppimisen edistämisessä, ja tämän vision saavuttamista tukeva strategia tai toimintasuunnitelma, jossa on kuvattu tavoitteiden lisäksi toimenpiteet, resurssit ja aikataulut digipedagogisten käytäntöjen kehittämiseksi. Kyse on strategisesta suunnittelusta.   

  2. Opetushenkilöstön osaaminen: Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä meillä on toimintamallit siihen, miten opetushenkilöstöä innostetaan, ohjataan ja tuetaan kehittämään omia digipedagogisia taitojaan ja käyttämään aktiivisesti digiteknologiaa omassa opetuksessaan ja hyödyntämään toinen toisensa osaamista.    

  3. Oppimisympäristöjen kehittäminen: Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä edistämme erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä siten, että digitalisaation mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön huomioimalla samalla erilaisten oppijoiden valmiudet ja tuen tarpeet. Opiskelijan oppimisen ohjaamiseen ja tuen tarjoamiseen on käytössä systemaattiset menetelmät. Lisäksi organisaatiossamme on käytössä asianmukainen infrastruktuuri, laitteet ja ohjelmistot sekä tukijärjestelmät.   

  4. Arviointi ja seuranta: Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä kykenemme yhtäältä analysoimaan digipedagogisten käytäntöjen vaikutuksia oppimistuloksiin ja opetuksen laatuun ja toisaalta tekemään tarvittavia muutoksia ja parannuksia. Systemaattinen arviointi ja seuranta yleensä pohjautuu oppijapalautteeseen ja oppimisanalytiikan tuottamaan tietoon sekä mahdollisesti muuhun oppimisesta ja opetuksesta kerättävään tietoon.   

  5. Innovointi ja kehitys: Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä meillä kannustetaan tekemään digipedagogisia innovaatioita ja jatkuvasti kehittämään toimintamme. Meillä seurataan alan kehitystä ja uusia trendejä, tutkitaan ja kokeillaan uusia pedagogisia lähestymistapoja ja teknologisia ratkaisuja sekä kannustetaan opettajia ja muita toimijoita kokeilemaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä niin organisaatiomme sisällä kuin sen ulkopuolellakin.  

Lähde: OpenAI (2023). ChatGPT https://chat.openai.com/chat  

T5.1 Pedagoginen johtaminen digiajalla

Harjoittele, testaa…. 

Harjoittele, testaa…. 

Nyt kun olet lyhyesti perehtynyt pedagogiseen johtamiseen digiajalla, etsi käsiisi oman organisaatiosi strategia ja sitä täydentävä pedagoginen ja/tai digipedagoginen suunnitelma tai strategia. Arvioi, mikä on digipedagogisen johtamisen tila omassa organisaatiossasi vastaamalla seuraaviin väitteisiin kyllä-ei:   

  • Meillä on visio digitaalisten teknologian käytöstä oppimisen edistämisessä. [kyllä-ei]  

  • Meillä vision saavuttamista tukeva strategia tai toimintasuunnitelma, jossa on kuvattu tavoitteiden lisäksi toimenpiteet, resurssit ja aikataulut digipedagogisten käytäntöjen kehittämiseksi. [kyllä-ei]  

  • Meillä on toimintamallit siihen, miten opetushenkilöstöä innostetaan, ohjataan ja tuetaan kehittämään omia digipedagogisia taitojaan. [kyllä-ei]  

  • Meillä on toimintamallit siihen, miten opetushenkilöstöä innostetaan, ohjataan ja tuetaan käyttämään aktiivisesti digiteknologiaa omassa opetuksessaan. [kyllä-ei]  

  • Meillä on toimintamallit siihen, miten opetushenkilöstöä innostetaan, ohjataan ja tuetaan hyödyntämään toinen toisensa osaamista.  [kyllä-ei]  

  • Meillä edistetään erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä siten, että digitalisaation mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön huomioimalla samalla erilaisten oppijoiden valmiudet ja tuen tarpeet. [kyllä-ei]  

  • Meillä on käytössä systemaattiset menetelmät opiskelijan oppimisen ohjaamiseen ja tuen tarjoamiseen. [kyllä-ei]  

  • Meillä on käytössä asianmukainen infrastruktuuri, laitteet ja ohjelmistot sekä tukijärjestelmät. [kyllä-ei]  

  • Kykenemme yhtäältä analysoimaan digipedagogisten käytäntöjen vaikutuksia oppimistuloksiin ja opetuksen laatuun. [kyllä-ei]  

  • Kykenemme analyysin pohjalta tekemään tarvittavia muutoksia ja parannuksia digipedagogiikkaan. [kyllä-ei]  

  • Systemaattinen arviointi ja seuranta pohjautuu meillä oppijapalautteeseen ja oppimisanalytiikan tuottamaan tietoon sekä mahdollisesti muuhun oppimisesta ja opetuksesta kerättävään tietoon. [kyllä-ei]  

  • Meillä kannustetaan tekemään digipedagogisia innovaatioita ja jatkuvasti kehittämään toimintamme. [kyllä-ei]  

  • Meillä seurataan alan kehitystä ja uusia trendejä, tutkitaan ja kokeillaan uusia pedagogisia lähestymistapoja ja teknologisia ratkaisuja. [kyllä-ei]  

  • Meillä kannustetaan opettajia ja muita toimijoita kokeilemaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä niin organisaatiomme sisällä kuin sen ulkopuolellakin. [kyllä-ei]  

Arvioi oman organisaatiosi digipedagogisen johtamisen tilaa  

Mitä ovat digipedagogiset ratkaisut?  

Digipedagogisilla ratkaisuilla tarkoitetaan yleensä digitaalisia ja muita teknologioita, jotka liittyvät oppimiseen ja opetukseen joko suoraan tai välillisesti. Niihin sisältyvät verkkoympäristöjen lisäksi mm. AR-, VR ja XR-todellisuudet. Ammatillisessa koulutuksessa digipedagogiset ratkaisut voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:   

  1. Keskitetyt yhteiset ratkaisut, esim. opintohallintojärjestelmät käyttöliittymineen, pilvipalvelut ja erilaiset oppimisympäristöalustat.  

  2. Ammattialakohtaiset digipedagogiset ratkaisut ja ympäristöt, esim. autoalalla ProDiags ja rakentamista ja sen eri aloja palveleva Rakennustiedon verkkoympäristö.  

  3. Muut yhteiset ratkaisut, esim. videopalvelut, erilaiset lisättyä todellisuutta sisältävät oppimisratkaisut sekä viestinnän ja visualisoinnin sovellutukset. (Oppiva Invest oy 10/2022.)    

Digipedagogisten ratkaisujen arviointi  

Ammatillisessa koulutuksessa, kuten muussakin koulutuksessa on säännöllisesti ja systemaattisesti pohdittava, arvioitava ja analysoitava digipedagogisia ratkaisuja erityisesti opiskelijan oppimisen näkökulmasta.   

Olennaista on varmistua kyseisten ratkaisujen tarkoituksenmukaisuudesta ja seurauksista. Miten ratkaisut edistävät ammattiin kouluttautuvien oppimista? Miten ne tehostavat heidän oppimistaan? Miten niiden avulla voidaan varmistua oppimisen laadusta? Miten valitut ratkaisut mahdollistavat opiskelijoille esimerkiksi sujuvan osaamisen näyttämisen ja/tai osaamisen dokumentoinnin?  

 

Mitkä tekijät vaikuttavat digipedagogisten ratkaisujen valintaan ja hankintaan?  

Tiedätkö, mitkä tekijät vaikuttavat digiteknologioiden valintaan ja käyttöönottoon ammatillisessa koulutuksessa? Miten voitte omassa organisaatiossanne onnistua niin digipedagogisten ratkaisujen valinnassa ja hankinnoissa kuin käytössäkin? Saadaksesi vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin, tutustu tarkemmin Oppiva Investin (10/2022) julkaisemaan ”Opetusteknologiaa hankkimassa– näkökulmia valintaan ja käyttöönottoon”, sen tiivistelmään.   

Miksi digipedagogisia ratkaisuja on syytä arvioida?  

Arvioi, miten eri tekijät ovat vaikuttaneet omassa organisaatiossasi digiteknologisten ratkaisujen valintoihin ja hankintaan. Arvioi kolmiportaisella asteikolla: 1= ei lainkaan, 2= jossain määrin, 3 = paljon.  

  1. Opetuksen ja oppimisen visiomme, joka ohjaa ja auttaa meitä tunnistamaan digiteknologian mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisessa.  

  2. Valintaprosessit menetelmineen, jotka auttavat meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hankkimaan oppimisen ja opetuksen tarpeita palvelevia digiteknologisia ratkaisuja.   

  3. Opettajiemme ja asiantuntijoidemme aloitteellisuus ja aktiivinen toimijuus digitaalisen työkalujen käyttäjinä.   

  4. Käytössä oleva infrastruktuurimme ja toimintamme, jotka helpottavat digiteknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, kuten verkkoyhteydet, opiskelijoiden käytössä olevat laitteet ja henkilöstöresurssit.    

  5. Käyttöönoton järjestelmämme ja prosessimme, joilla esim. varmistutaan järjestelmien yhteensopivuudesta ja seurataan systemaattisesti niiden käyttöä.  

  6. Henkilöstökulttuurimme, joka rakentuu opetushenkilöstön jakamiin uskomuksiin, arvoihin, normeihin ja olettamuksiin opetuksesta ja oppimisesta ja asetetun visiomme saavuttamisesta.   

  7. Yksittäisen opettajan kokemus omasta digipedagogisesta kyvykkyydestään = kyvystään käyttää opetusteknologiaa omassa arjessaan ja työssään. Perustuu yhtäältä opettajan uskomuksiin ja tietoihin opetusteknologista ja kokemuksiin sen käytöstä ja toisaalta opettajan ymmärrykseen, ePerusteista, opetuksen toteutuksesta ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnista.   

  8. Johtajiltamme saatu tuki, rohkaisu ja innostaminen opetusteknologian käyttöön meillä, meidän organisaatiossamme.   

  9. Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja oppimisen mahdollisuudet sekä muodolliset että ei-muodolliset koulutukset, valmennukset, tilaisuudet ja tilanteet = ammatillinen oppiminen.   

  10. Kilpailevat prioriteetit ja muut aloitteet, jotka vievät tilaa uuden opetusteknologian käyttöönotolta.   

Tehtävä 1.   

Arvioi, miten eri tekijät ovat vaikuttaneet omassa organisaatiossasi digiteknologisten ratkaisujen käyttöönottoon ja käyttöön.

Arvioi kolmiportaisella asteikolla: 1 = ei lainkaan, 2 = jossain määrin, 3= paljon.  

  

  1. Opetuksen ja oppimisen visiomme, joka ohjaa ja auttaa meitä tunnistamaan digiteknologian mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisessa.  

  2. Valintaprosessit menetelmineen, jotka auttavat meitä tunnistamaan, arvioimaan ja hankkimaan oppimisen ja opetuksen tarpeita palvelevia digiteknologisia ratkaisuja.   

  3. Opettajiemme ja asiantuntijoidemme aloitteellisuus ja aktiivinen toimijuus digitaalisen työkalujen käyttäjinä.   

  4. Käytössä oleva infrastruktuurimme ja toimintamme, jotka helpottavat digiteknologisten ratkaisujen käyttöönottoa, kuten verkkoyhteydet, opiskelijoiden käytössä olevat laitteet ja henkilöstöresurssit.    

  5. Käyttöönoton järjestelmämme ja prosessimme, joilla esim. varmistutaan järjestelmien yhteensopivuudesta ja seurataan systemaattisesti niiden käyttöä.  

  6. Henkilöstökulttuurimme, joka rakentuu opetushenkilöstön jakamiin uskomuksiin, arvoihin, normeihin ja olettamuksiin opetuksesta ja oppimisesta ja asetetun visiomme saavuttamisesta.   

  7. Yksittäisen opettajan kokemus omasta digipedagogisesta kyvykkyydestään = kyvystään käyttää opetusteknologiaa omassa arjessaan ja työssään. Perustuu yhtäältä opettajan uskomuksiin ja tietoihin opetusteknologista ja kokemuksiin sen käytöstä ja toisaalta opettajan ymmärrykseen, ePerusteista, opetuksen toteutuksesta ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnista.   

  8. Johtajiltamme saatu tuki, rohkaisu ja innostaminen opetusteknologian käyttöön meillä, meidän organisaatiossamme.   

  9. Henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja oppimisen mahdollisuudet sekä muodolliset että ei-muodolliset koulutukset, valmennukset, tilaisuudet ja tilanteet = ammatillinen oppiminen.   

  10. Kilpailevat prioriteetit ja muut aloitteet, jotka vievät tilaa uuden opetusteknologian käyttöönotolta.   

Tehtävä 2.   

Case-esimerkkejä

Digitaaliset oppimisympäristöt ja -ratkaisut tukevat oppimista ja opetusta monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti oppimisen näkökulmasta erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota pedagogisten ratkaisujen vaikutuksiin, oppimisprosessiin, oppijoiden osallistumiseen, motivaatioon, tiedon omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Tässä muistilista käytössä olevan ja hankittavan ratkaisun arviointiin eri näkökulmasta. Ratkaisujen kartoittamisesta ja arvioinnista vastaa koulutusprosessit / digitiimi.

Case TTS Työtehoseuran digitaalisten oppimisympäristöjen ja -ratkaisujen kartoitus ja arviointi 2023 

Tutustu näihin: 

Muista jättää palautetta - sivut kehittyvät edelleen

Kaikki aiheet

Ydinasiat

bottom of page