Mitä tästä pitäisi oppia?

Digitaaliset palvelut korvaavat ihmistyötä ja ovat ratkaisu osaajapulaan?

Ei pidä paikkaansa. Digitaaliset palvelut voivat toimia osaajapulan ratkaisuna tietyissä tehtävissä ja toimialoissa toimien tukijärjestelminä. Kuitenkin ihmisten ja teknologian yhdistäminen sekä kehittävät osaamista uusille tasoille että vastaavat monimutkaisempiin ja inhimillisiin haasteisiin voi olla parempi lähestymistapa osaajapulan hallitsemiseen. Joitakin toimintoja ja palveluja voidaan automatisoida ja sähköistää, mutta käyttäjillä on oltava myös mahdollisuuksia valita useammasta palvelukanavasta saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kaikkea inhimillistä osaamista ei voida vielä korvata teknologialla, tekoälyllä tai digitalisaatiolla.

Joitakin toimintoja ja palveluja voidaan automatisoida ja sähköistää, mutta palvelujen, oppimisen ja ohjauksen toteuttamiseen tarvitaan edelleenkin osaavia ammattilaisia esimerkiksi monimutkaisissa päätöksentekotehtävissä (inhimillinen harkinta, luovuus ja empatia), inhimillistä läsnäoloa vaativat asiakaspalvelutehtävät sekä digitaalisten palvelujen suunnittelussa, käyttöönotossa ja ylläpidossa (muutoksenhallinta ja luovuus).

Digitalisaatio on jo niin olennainen osa toimintaa, ettei sille tarvitse asettaa erillisiä tavoitteita tai sen toteutumista seurata.

Ei pidä paikkaansa. Digitalisaation toteutumista on hyvä seurata, koska se vaikuttaa laajasti organisaation toimintaan, työn sujuvuuteen sekä työn hallinnan tunteeseen sekä myös palvelukokemukseen, tietoturvaan ja tietosuojaan. Asettamalla erillisiä tavoitteita ja seuraamalla digitalisaation toteutumista, organisaatiot voivat pysyä ajan tasalla uusista mahdollisuuksista, kehityksistä ja innovaatioista.

Digitalisaation edistäminen tulisi olla systemaattista ja tavoitteellista toimintaa, jota myös seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Näin varmistetaan myös henkilöstön sitoutuminen ja resurssien kohdentaminen. Digitalisaatio on arjessa mukana, mutta se tuo myös omat haasteensa mm. tietoturvan ja tietosuojan sekä palvelujen saavutettavuuden näkökulmista, joita on hyvä seurata. Asettamalla erillisiä tavoitteita ja seuraamalla digitalisaation toteutumista organisaatiot voivat arvioida sen vaikutuksia ja oppia kokemuksistaan. Tavoitteiden saavuttamisen seuranta voi paljastaa onnistumiset, haasteet ja kehitystarpeet. Näiden arviointien pohjalta organisaatiot voivat tehdä tarvittavia muutoksia, parantaa prosessejaan ja oppia paremmin hyödyntämään digitalisaatiota.

Kaikkia toimintoja ja palveluita ei tarvitse digitalisoida.

Organisaation kannattaa miettiä, mitkä toiminnot ja palvelut kannattaa digitalisoida. Joskus aidot kohtaaminen ja kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu, opetus tai ohjaus tuovat parhaan palvelukokemuksen. On tärkeää ottaa huomioon käyttäjien tarpeet ja mieltymykset ja tarjota monipuolisia palveluja, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin ja odotuksiin.

Joskus digitalisaation tuomat hyödyt ovat pienemmät kuin siitä aiheutuneet kustannukset. Jotkut toiminnot ja palvelut voivat olla niin monimutkaisia tai yksilöllisiä, että niitä ei voida helposti tai tehokkaasti digitalisoida. Digitaaliset palvelut saattavat myös kuormittaa toimijoita ja aiheuttaa häiriökysyntää, jos käyttäjien tarpeet ja palvelu eivät kohtaa.

Digitalisaatio voi edistää opiskelijoiden oppimiskokemusta tai hyvinvointia.

Digitaaliset oppimisalustat, interaktiiviset oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimateriaalit voivat parantaa oppimiskokemusta ja tarjota yksilöllisempiä oppimismahdollisuuksia sekä monipuolisuutta oppimismuodoissa (kuten videot, äänitteet, animaatiot, adaptiiviset tehtävät ja harjoitukset). Digitaaliset työkalut ja sovellukset voivat myös tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja tarjota resursseja mielenterveyden tukemiseen.

Digitalisaatio voi vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden oppimiskokemukseen tai hyvinvointiin mahdollistamalla personoidun oppimiskokemuksen, ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen, joustavan aikataulun sekä digitaalisia matalan kynnyksen työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen.