top of page

1.2 Resurssit organisaation uudistumiskyvykkyyden ylläpitämiseen 

Tässä aiheessa tutustutaan yleisesti ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurin periaatteellisen tason kyvykkyyksiin, yhteiskuntavastuu -teemaan digitalisaation näkökulmasta sekä verkostoitumisen –kyvykkyyteen.

 

Teemat ovat tärkeitä osa-alueita ottaa haltuun organisaation uudistumis- ja muutoskyvykkyyden kehittämisessä, digitalisaation johtamisessa ja osaamisen kokonaisvaltaisessa ja tulevaisuusorientautuvassa johtamisessa.  

 

Organisaatiossa tulee myös pohtia, mitä resursseja tarvitaan, jotta voidaan huolehtia uudistumiskyvykkyydestä digitalisaation vaatimusten mukaisesti sekä miten henkilöstö- ja talousresurssit tukevat strategisia painopisteitä ja miten näiden resurssien kohdentumista ja riittävyyttä seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. 

Ydinasiat

Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuurissa määritetyt yhteiset kyvykkyydet otetaan huomioon / niitä hyödynnetään organisaation kokonaisarkkitehtuurityössä. Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri rakennettiin OPH:n rahoittamassa KARKKI-kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen- hankkeessa. Viitearkkitehtuurin periaatteellisella tasolla on määritetty yhteiset kyvykkyydet: https://wiki.eduuni.fi/display/KARKKI/Kyvykkyydet
 

Kyvykkyyksien osa-alueiden (toimintamallit, prosessit, tiedot, kanavat, rahoitus, osaaminen ja resurssit) avulla tuotetaan organisaation palvelut ja arvo asiakkaille.

 

Kyvykkyystarkastelun avulla on tärkeää osata tunnistaa organisaation keskeiset kyvykkyydet eli strategiset ydinkyvykkyydet. Ne ovat toiminnan kannalta välttämättömiä ja tuottavat asiakasnäkökulmasta erottuvaa lisäarvoa, eli niistä muodostuvat organisaation menestystekijät.

 

Toimintaa tukevat kyvykkyydet liittyvät viitearkkitehtuurin kontekstissa tutkintojen ja koulutusten järjestämisen edellytyksiin ja mahdollistavat palvelujen toteuttamisen.

 

Kyvykkyys ei ole sama asia kuin osaaminen, mutta kyvykkyyteen liittyy aina osaamista. Organisaation kyvykkyydet = organisaation osaamisten summa.

 

Kyvykkyyksiä pitää hallita, niiden kehittymistä pitää seurata ja arvioida säännöllisesti.
Mitä nopeammin kyvykkyydet pystyvät kehittymään ja tarvittaessa uudistumaan ennakointitiedon, asiakastarpeen ja toiminnan perusteella, sitä kilpailukykyisempi, ketterämpi ja uudistumiskykyisempi organisaatio on.

 

Verkostoituminen on kyvykkyys, johon yhä kiihtyvämmin muuttuvassa ja epävarmassa toimintaympäristössä kannattaa kiinnittää huomiota. Verkostot ovat organisaation osaamista ja tulevaisuudessa yhä vahvempi osa organisaation palveluntuotantoa ja arvon muodostusta asiakkaille.

 

Digitalisaation tuomissa muutoksissa ei kannata unohtaa vastuullisuutta ja kestävää tulevaisuutta. Organisaatioiden kannattaakin pohtia, mistä ne tarkoittavat käytännön toimien tasolla.
 

Digitaalisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta se voi myös aiheuttaa riskejä ja haittoja, jos sitä ei käytetä vastuullisesti. Se sisältää myös tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, kuten henkilötietojen suojaamista ja tietojen väärinkäytön ehkäisyä ja varautumista verkkouhkia ja tietomurtoja vastaan. Organisaatioiden vastuu on varmistaa, että digitaaliset toiminnot edistävät kestävää kehitystä ja hyvinvointia kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Toimintasuosituksia

​Tämä lisämateriaali kannattaa lukea ja tutustua sen tehtäviin ja linkkeihin, jos kyvykkyysajattelu on sinulle
uusia asia tai organisaatioissasi ei tehdä vielä kokonaisarkkitehtuurityötä. Materiaalista löydät perustietoa
kyvykkyyksistä, kyvykkyyksien johtamisesta ja hallinnasta.

Siirry lukemaan!

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen -suositus määrittelee kyvykkyyden seuraavasti: ”kyky toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tietyllä osa-alueella, ja hyödyntää osaamistaan sekä resurssejaan, jotta tavoitteet saavutetaan” (JUHTA, 2017). Suositusten voimassaolo lakkasi vuonna 2019 tiedonhallintalain tultua voimaan, mutta suositukset ovat edelleen käyttökelpoisia.

JHS 179 -suositus jakaa kyvykkyydet kahteen kategoriaan: toiminnan kyvykkyyksiin ja toimintaa tukeviin kyvykkyyksiin. Toiminnan kyvykkyyksillä tuotetaan palveluita, kun taas tukevilla kyvykkyyksillä nimensä mukaisesti tuetaan näiden palveluiden tuottamista. Näiden kahden ryhmän lisäksi voidaan tunnistaa strategisia kyvykkyyksiä: ne voivat olla joko toiminnan kyvykkyyksiä tai toimintaa tukevia kyvykkyyksiä, joiden avulla organisaatio priorisoi toimintaansa ja toimintaan käytettäviä resursseja. (JUHTA,2017).

JHS 179-suosituksen mukaan kyvykkyydet voidaan tunnistaa esimerkiksi tunnistamalla tarjottavien palveluiden vaatimat kyvykkyydet ja näiden kyvykkyyksien vaatimat tukikyvykkyydet. Kyvykkyyksiä puolestaan kehitetään kehittämällä niiden rakenneosia, joita ovat toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tieto ja tietojärjestelmät.

Ammatillisen koulutuksen yhteiset, yleiset kyvykkyydet on tunnistettu KARKKI - kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hankkeen (OKM 2022-2023) viitearkkitehtuurityössä.  JHS179 -suositus on ollut työn pohjana.

Näitä yhteisiä tunnistettuja kyvykkyyksiä kannattaa jokaisen koulutuksen järjestäjän pohtia osana omaa strategiatyötään ja toiminnan kehittämistä – tulevaisuuden tavoitteet ja tuotettavat palvelut ovat kuitenkin ammatillisen koulutuksen järjestäjillä samankaltaisia. Koulutuksen järjestäjät voivat kuitenkin olla eri vaiheessa kyvykkyyksien kypsyystasossa, jolloin osalla tavoitetilaan pääseminen vaatii enemmän kehittämistoimenpiteitä kuin toisella.  Jokaisella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on lisäksi omia, organisaatiokohtaisia kyvykkyyksiä, joiden avulla ammatillisen koulutuksen järjestäjät eroavat toisistaan.
 

Lähteet:

JUHTA, Julkisen hallinnon tiedonhallinnan neuvottelukunta. (2017). JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen. https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/jhs-suositukset/jhs-179-kokonaisarkkitehtuurin-suunnittelu-ja-kehittaminen

KARKKI-kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hanke. (2023). Kyvykkyydet: https://wiki.eduuni.fi/display/KARKKI/Kyvykkyydet

Miten kyvykkyydet määritellään?

Usein kysytyt kysymykset

ESR-rahoitteisessa TYRSKY - Työelämän rajapinta koulutuksen kehittämisen ytimessä -hankkeessa yhdistettiin yhdeksän pirkanmaalaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää kehittämään yhteistä työelämäpalvelua.  Lisätietoa TYRSKY-hankkeesta ja osaamisen ekosysteemistä Pirkanmaalla sekä työelämälle suunnatun palvelusivuston löydät:  
https://www.tyoelamanrajapinta.fi/tyrsky/ 

CASE Työelämärajapinta

  • Mistä kyvykkyys koostuu ja onko se sama kuin osaaminen? 
    Kyvykkyys koostuu joukosta toisiinsa liittyviä valmiuksia ja henkilöstön osaamisia, tietoa ja teknologiaa, joita hyödynnetään prosessin / useamman prosessin vaiheissa. Esimerkiksi organisaation markkinointikyky saattaa perustua osaavan henkilöstön, oman organisaation toimintaprosessien, tietotekniikan ja taloudellisten voimavarojen vuorovaikutteiseen yhteiskäyttöön.   Kyvykkyyksiä ja osaamista sekä tiedon ja osaamisen johtamista käsitellään eri yhteyksissä monin eri tavoin, ja yksiselitteisen määrityksen antaminen käsitteiden viidakossa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Käsitteen käyttö liittyy yleensä aina näkökulmaan, esim. kokonaisarkkitehtuurityössä se liittyy JHS 179 suosituksen mukaiseen määritelmään.  
  • Mitä tarkoittaa Green ICT?
    Tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävälliseen suunnitteluun ja käyttöön liittyy tarkentavasti käsite Green ICT (Green Information and Communication Technology), joka sisältää tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävällisen suunnittelun ja käytön. Green ICT:n tavoitteena on vähentää tieto- ja viestintäteknologian ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Edellinen tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöä sekä digitaalisten palveluiden ja sisällön ympäristövaikutusten huomioimista. ks. Kestävän kehityksen kyvykkyyden kehittäminen (tehtävä 5) ja lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio)
  • Mitä monimuotoisuudesta työelämässä voi olla hyötyä?
    Muutamia esimerkkejä: · Suomessa on tarve työvoimalle · Monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteiskuntavastuukysymys vaan se on yrityksille ja organisaatioilla myös kilpailuetu. · On tutkittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuvat paremmin. · Huomioimalla inklusiivisuus ja kulttuurisensitiivisyys organisaatioissa voidaan luoda tulevaisuuden työkulttuuria, sekä houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat. Katso lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio) Monimuotoisuus työelämässä. Johtajan näkökulma, monimuotoisuuden hyödyt: Sami Itani on Vimeo
  • Mikä on verkosto?
    Verkosto on useamman toimijan (yksilöt, intressiryhmät tai organisaatiot) välinen vastavuoroinen ja keskinäisen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi (Valtioneuvoston verkostojohtamisen opas). Verkostoja on kuitenkin erilaisia ja niiden rakenne riippuu tarkoituksesta ja toiminnan luonteesta.  Tutustu verkostoihin teemassa 4
  • Mikä on ekosysteemi?
    Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia, jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Ekosysteemiin ilmaantuu uusia ominaisuuksia toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuksien kautta. Erilaisten tavoitteiden perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä tyyppiä: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Ks. Tehtävä 3 ja tehtävään liittyvä video: https://youtu.be/5Lc2RIqUqr4 Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas / VTT

Tutustu vielä näihin

Ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltaista johtamista on kuvattu viitearkkitehtuurilla. Yhteinen viitearkkitehtuuri edistää yhteentoimivuutta. 

Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri - KARKKI - Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen - Eduuni-wiki

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VIITE- JA KOKONAISARKKITEHTUURI

Työkirja hyödyntää tämän kattavan ilmiön jä­sentelyssä tietotyöläisen tyypillisimpiä jaksamiseen ja työn suju­vuuteen liittyviä toimintoja.

 

Digiajan työhyvinvoinnin työkirja

 Tutustu digiajan työhyvinvoinnin työkirjaan

DigCompOrg-infograafi syntyi osana OSAOn Digikompassi-työtä, joka aloitettiin syyskuussa 2022.

 

Kielen kääntämisessä on käytetty apuna tekoälytekniikkaa käyttävää kääntäjää.

 

OSAOn Digikompassi-työssä yhdistetään Digiosaava.fi-hankkeen linjauksia ja verkoston osaamista sekä DigCompOrg-viitekehyksen suuntaviivoja.

DigCompOrg-viitekehyksen infograafi

Tutustu eurooppalaiseen viitekehykseen digikyvykkäille oppilaitoksille.

Digitalisaatiokehityksen suuntaamiseksi ja johtamiseksi on digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen valmistelussa laadittu Suomen digitaalinen kompassi.

Digikompassi perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan. Se ohjaa kehitystyötä ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta. Digikompassi määrittelee painopisteitä myös Suomen vaikuttamistyölle EU:ssa.

Suomen digitaalinen kompassi

Tutustu valtioneuvoston selontekoon Suomen digitaalisesta kompassista.

Digikompassi on pelimuotoinen yhteiskehittämisen menetelmä kehittämishaasteiden tunnistamiseksi ja niiden ratkaisemisen tueksi. Peliä pelataan tiimeissä ja sen pelaamiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia.

Digikompassi kehitettiin alun perin kuntien tueksi, mutta alusta saakka sitä on hyödynnetty myös muissa julkisen sektorin organisaatioissa. Tämä versio pelistä on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin, miksei myös muille organisaatioille.

 

Digikompassi-yhteiskehittämismenetelmä | Suomidigi

Tutustu Digikompassi-yhteiskehittämismenetelmään

Visiolauseessa Suomi on maailman johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa vuonna 2027. Digitalisaatiolla edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.

 

Digitaaliset työkalut ja toimintaympäristöt tukevat oppijoiden yksilöllisiä tarpeita sekä edistävät yhdenvertaisuutta ja koulutuksen saavutettavuutta. Digitalisaatio tukee yhteistyötä toimijoiden välillä ja oppimista elämän eri vaiheissa. Digitalisaatiota edistetään tietoperustaisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027

Tutustu OKM:n kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjauksiin vuodelle 2027

KT:n ja Kuntaliiton 8 oppia kuntien digitalisaatiosta -podcasteissa kerrotaan, miten digitalisaatio mahdollistaa paremman kuntatyön ja palvelut.

8 oppia kuntien digitalisaatiosta on podcast-sarja kuntapäättäjille ja -kehittäjille | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Tutustu 8 oppia kuntien digitalisaatiosta – podcast-sarja

Vuorineuvos, taloustieteen tohtori Kari Neilimo ja hallitusammattilainen Heikki Nuutila keskustelevat digitalisaatiosta (4.3.2020)

Mikä on digitalisaation ja digitalisoinnin ero? Vieraana Kari Neilimo ja Heikki Nuutila tekijältä Let's do !T (spotify.com)

Mikä on digitalisaation ja digitalisoinnin ero?

Muista jättää palautetta - sivut kehittyvät edelleen

Kaikki aiheet

Case-esimerkkejä

bottom of page