3.6 Digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Aihe on suunnattu koulutuksen mahdollistajille, ja sen sisältö käsittelee digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Aiheesta tulisi oppia se, mitä saavutettavuus on digitaalisissa palveluissa ja miten se huomioidaan palveluiden hankinnoissa sekä palveluiden ja niiden sisältöjen kehittämisessä. Organisaatiolla tulisi olla määriteltynä ja käytössä tarvittavat roolit, resurssit ja prosessit saavutettavuuden toteuttamiseen.
-
Saavutettavuusdirektiivi ja laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edellyttävät, että julkisten toimijoiden digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Palveluita hankkiessaan toimijoiden on ostettava saavutettavat palvelut.
-
Lain saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia, jotka ovat tarjolla verkossa, olivat ne sitten avoimia kaikille tai vaativat kirjautumisen.
-
Saavutettavat palvelut hyödyttävät kaikkia, eivät vain erityisryhmiä. Suomessa yli 1,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee saavutettavuutta, ja selkokielestä hyötyisi 20–25 % suomalaisista.
-
Saavutettavuuteen kuuluu palveluiden hankinta, sisällön kehittäminen, tekninen toteutus, kehittäminen ja seuranta.
-
Saavutettavuuden neljä periaatetta ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Lain mukaisia kriteereitä näihin liittyen on yhteensä 49 kappaletta.
-
Organisaation on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta, joka kertoo saavutettavuuden tilan ja mahdolliset puutteet.
Miten saavutettavuus tulisi ottaa huomioon, kun ollaan hankkimassa digipalveluita tai kun kehitetään digipalveluiden sisältöä tai teknistä palvelua?
-
Oppilaitoksella on hyvä olla käytössään saavutettavuuden tarkistuslista, tai muu ohjeistus hankinnoista vastaavalle.
-
Saavutettavuus otetaan huomioon kilpailutusten laatupisteytyksessä.
-
Palvelun toimittajalta edellytetään saavutettavuusosaamista. Toimittaja raportoi tarjottavan verkkopalvelun saavutettavuustason. Kun palvelu on valmis, toimittaja vastaa saavutettavuusselosteen toimittamisesta. Jos saavutettavuusselosteessa on puutteita, sovitaan aikataulusta, jolloin puutteet korjataan.
-
Oppilaitokseen suositellaan nimettävän saavutettavuusvastaava tai -työryhmä, jonka vastuulla on palvelujen saavutettavuuden arviointi. Lisäksi on hyvä suorittaa käyttäjätutkimuksia ja -testejä eri käyttäjäryhmien kanssa (esim. näkö- ja kuulovammaiset).
Saavutettavan sisällön on täytettävä verkkosaavutettavuuden neljä periaatetta (”POUR-periaatteet”):
Havaittava (Perceivable) – sisällön olisi oltava saavutettavissa ainakin
yhden käyttäjän aistin avulla. Esimerkiksi kuvat kuvaillaan vaihtoehtoisella tekstillä näkövammaisia käyttäjiä varten.
Hallittava (Operable) – sisältöä voidaan hallita erilaisin työkaluin. Esimerkiksi ihmiset, jotka eivät voi käyttää hiirtä, voivat hallita sisältöä käyttäen pelkästään näppäimistöä. Eli nettisivuilla voi liikkua nuolinäppäimillä.
Ymmärrettävä (Understandable) – käytetään selkeää ja yksinkertaista kieltä sekä ennakoitavia ja johdonmukaisia rajapintoja. Virkkeet eivät saa olla liian pitkiä. Tämä auttaa ihmisiä, joilla on kognitiivisia rajoitteita tai lukemisen erityisvaikeus.
Toimintavarma (Robust) – verkkosivuston tai sovelluksen olisi toimittava hyvin eri alustoilla, selaimilla ja laitteilla, mukaan lukien avustava teknologia.
T3.6 Digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Miten voit testata, onko sivustosi saavutettava?
Saavutettavuuden testauksessa käytetyt työkalut voidaan luokitella neljään luokkaan. WCAG luokittelee vaatimukset kolmeen tasoon A, AA ja AAA. Yleensä tavoiteltu taso on AA ja on hyödyllistä tietää, mitkä virheet on korjattava AA-tasoa varten. Tarkista oman oppilaitoksesi nettisivujen ja intrasivuston saavutettavuus käyttämällä Chrome Lighthouse -työkalua. Lyhyt käyttöohje:
-
Avaa Chromella testattava sivu
-
Paina CTLR + SHIFT + i
-
Valitse ”Lighthouse”-välilehti
-
Paina ”Generate Report”-nappulaa
Ymmärrä ja tunne asiakkaasi
-
Kuvien selkeys: Tarkista, että kaikilla kuvilla on tekstit, jotka kuvailevat niitä.
-
Selkeä teksti: Varmista, että sivuston tai sovelluksen tekstin ja taustan väri ovat sellaiset, että teksti on helppo lukea.
-
Lomakkeiden ymmärrettävyys: Tarkista, että lomakkeissa on selkeästi kerrottu, mitä tietoa pitää täyttää, ja että käyttäjät saavat tarpeeksi ohjeita.
-
Helppo navigointi: Varmista, että käyttäjät voivat helposti siirtyä sivuston tai sovelluksen eri osien välillä.
-
Selkeät linkit: Linkkien teksti tulisi kertoa, minne linkki vie, jotta käyttäjät ymmärtävät, minne heidän tulisi klikata.
-
Ymmärrettävät taulukot: Jos sivustolla on taulukoita tai järjestelmiä, tarkista, että ne ovat selkeät ja helppolukuiset.
-
Jäsennelty sivurakenne: Varmista, että sivun otsikot ja sisältö ovat järjestetty loogisesti.
-
Helppo käyttö avustavien teknologioiden kanssa: Testaa sivustoa tai sovellusta apuvälineiden, kuten ruudunlukijoiden, kanssa ja varmista, että ne toimivat saumattomasti yhdessä.
-
Tekstitys videoille: Jos sivustolla on videoita, varmista, että ne on tekstitetty tai että tarjolla on tekstuaalinen kuvaus.
-
Käytettävyys näppäimistöllä: Varmista, että sivustoa tai sovellusta voi käyttää pelkän näppäimistön avulla, ilman hiirtä tai kosketusnäyttöä
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää Lighthouse- tai muuta työkalua, tarkista sivustoltasi vähintään seuraavat asiat:
Oppilaitoksessa luotu moniammatillinen saavutettavuusryhmä. Ryhmä koostuu eri asiantuntijoista: IT (tekninen ja kognitiivinen saavutettavuus, hankinnat), viestintä (oppilaitoksen ilme, saavutettava sisällöntuotanto, ohjeet), opetus (saavutettavat opetusmateriaalit ja verkkokurssit, ohjeet). Ryhmä palvelee koko organisaatiota verkkopalveluiden hankinnasta sisällöntuotantoon (tekstillinen sekä visuaalinen ja mediasisältö). Ryhmä on tuonut saavutettavuutta lähemmäksi, mutta kiireessä työpäivässä, vielä saavutettavuuden merkitys unohtuu.
CASE
T3.6 Digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Usein kysytyt kysymykset
-
Mistä kyvykkyys koostuu ja onko se sama kuin osaaminen?Kyvykkyys koostuu joukosta toisiinsa liittyviä valmiuksia ja henkilöstön osaamisia, tietoa ja teknologiaa, joita hyödynnetään prosessin / useamman prosessin vaiheissa. Esimerkiksi organisaation markkinointikyky saattaa perustua osaavan henkilöstön, oman organisaation toimintaprosessien, tietotekniikan ja taloudellisten voimavarojen vuorovaikutteiseen yhteiskäyttöön. Kyvykkyyksiä ja osaamista sekä tiedon ja osaamisen johtamista käsitellään eri yhteyksissä monin eri tavoin, ja yksiselitteisen määrityksen antaminen käsitteiden viidakossa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Käsitteen käyttö liittyy yleensä aina näkökulmaan, esim. kokonaisarkkitehtuurityössä se liittyy JHS 179 suosituksen mukaiseen määritelmään.
-
Mitä tarkoittaa Green ICT?Tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävälliseen suunnitteluun ja käyttöön liittyy tarkentavasti käsite Green ICT (Green Information and Communication Technology), joka sisältää tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävällisen suunnittelun ja käytön. Green ICT:n tavoitteena on vähentää tieto- ja viestintäteknologian ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Edellinen tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöä sekä digitaalisten palveluiden ja sisällön ympäristövaikutusten huomioimista. ks. Kestävän kehityksen kyvykkyyden kehittäminen (tehtävä 5) ja lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio)
-
Mitä monimuotoisuudesta työelämässä voi olla hyötyä?Muutamia esimerkkejä: · Suomessa on tarve työvoimalle · Monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteiskuntavastuukysymys vaan se on yrityksille ja organisaatioilla myös kilpailuetu. · On tutkittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuvat paremmin. · Huomioimalla inklusiivisuus ja kulttuurisensitiivisyys organisaatioissa voidaan luoda tulevaisuuden työkulttuuria, sekä houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat. Katso lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio) Monimuotoisuus työelämässä. Johtajan näkökulma, monimuotoisuuden hyödyt: Sami Itani on Vimeo
-
Mikä on verkosto?Verkosto on useamman toimijan (yksilöt, intressiryhmät tai organisaatiot) välinen vastavuoroinen ja keskinäisen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi (Valtioneuvoston verkostojohtamisen opas). Verkostoja on kuitenkin erilaisia ja niiden rakenne riippuu tarkoituksesta ja toiminnan luonteesta. Tutustu verkostoihin teemassa 4
-
Mikä on ekosysteemi?Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia, jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Ekosysteemiin ilmaantuu uusia ominaisuuksia toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuksien kautta. Erilaisten tavoitteiden perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä tyyppiä: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Ks. Tehtävä 3 ja tehtävään liittyvä video: https://youtu.be/5Lc2RIqUqr4 Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas / VTT
Tutustu näihin!
Lataa itsellesi
