top of page

4.2 Strategiset kumppanuudet

Tässä osiossa opitaan tunnistamaan digitalisaation mahdollisuuksia alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanien kartoittamisessa ja kumppanuuksien rakentamisessa. Strategisissa kumppanuuksissa osapuolet saavat yhteistyöstä hyötyjä win-win-periaatteella. Toimivat kumppanuudet syventävät oppilaitoksen, työelämän ja muiden sidosryhmien vuoropuhelua ja mahdollistavat eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön opiskelijan hyödyksi.  

Gradient Strip

Siirry sivulla valitsemaasi sisältöön:

Strategisten kumppanuuksien kokonaiskuva  
Organisaation toimintaympäristö luo perustan kumppanuustoiminnalle. Strategiset kumppanuudet integroituvat osaksi organisaation asiakkuuksien ja sidosryhmien hallintaa. Kumppanuustoimintaa voi olla alueellista, kansallista tai kansainvälistä.    

​

Strateginen suunnittelu ja eritasoisten kumppanuuksien määrittely  
Strategisilla kumppanuuksilla tai kumppanuusverkostoilla pyritään pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen yhteistyöhön, joka tuo lisäarvoa kaikille osapuolille. Organisaation toimintaympäristössä on monenlaisia sidosryhmiä, jolloin on hyvä pyrkiä strategisesti määrittelemään keskeiset kumppanuudet, kumppaniverkostot ja kumppanuuden tasot. Kahdenvälisistä kumppanuuksista verkostoihin ja verkostoista ekosysteemiajatteluun.   

​

Kumppanuussopimus toiminnan tavoitteiden ja perussisältöjen määrittelijänä  
Kumppanuussopimus luo toiminnan perustan ja raamit kumppanuusverkostolle tai kahdenväliseen kumppanuuteen.  Eritasoisille ja -sisältöisille kumppanuuksille (esim. työelämäkumppanuus, hankekumppanuus) on hyvä luoda perussopimuspohjat.    

​

Teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen kumppanuuksien, verkostojen ja ekosysteemien rakentamisen ja kehittämisen työkaluina  
Teknologia kehittyy jatkuvasti ja luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja verkostoitumisen muodoille. Jatkuva oppiminen, yhteisöllinen kehittäminen ja kokeilukulttuuri luovat vahvan pohjan digitalisaation hyödyntämiseen kumppanuuksien, verkostojen ja ekosysteemien alustoina.   
 

Ydinasiat

T 4.2 Strategiset kumppanuudet 

Suositus toimintatavaksi

Kumppanuussopimuksessa sovitaan keskinäisestä, pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämisessä ja ennakoinnissa. Kumppanuus tuo lisäarvoa kummallekin osapuolelle ja parantaa niiden kilpailukykyä. Digiosaava.fi -työryhmä on koostanut kumppanuussopimuksia varten mallipohjan.

Tutustu ja lataa pohja itsellesi tästä! 

Sopimus kumppanuudesta? 

Case-esimerkkejä

Ensimmäisen kumppanuussopimuksen allekirjoittajia oli seitsemän. Vuonna 2014 kumppanuusverkosto täydentyi kahdella uudella oppilaitoksella. Välkky-oppilaitosverkostossa ovat tällä hetkellä:   

Ammattiopisto Tavastia   
Eerikkilän Urheiluopisto  
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä  
Hevosopisto (Ypäjä)  
Hyria koulutus  
Hämeen ammatti-Instituutti  
Kiipulan ammattiopisto  
Valkeakosken ammattiopisto 
  

Kumppanuussopimuksella oppilaitokset sitoutuvat kehittämään yhdessä toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Välkky-yhteistyössä oppilaitokset kehittävät toimintojaan, parantavat tuloksellisuuttaan ja koulutuksen laatua sekä hakevat aktiivisesti keinoja palvellakseen työelämää tehokkaasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Verkoston oppilaitosten opiskelijamäärä on yhteensä yli 11 000 ja henkilöstön määrä n. 1600 henkilöä.  

​

Verkoston yhteistyö on tavoitteellista ja toiminta pohjautuu toimintasuunnitelmaan. Tällä hetkellä toimintasuunnitelman keskiössä ovat jatkuvan oppimisen, digitalisaation, kestävän tulevaisuuden, alueellisen työelämäyhteistyön sekä ammatillisen koulutuksen imagon ja näkyvyyden kehittäminen.  

Välkky-oppilaitosverkoston toiminta on alusta lähtien perustunut johtoryhmän ja eri työryhmien toimintaan. Työryhmät ja niiden kokoonpanot ovat vuosien varrella vaihtuneet.

Tällä hetkellä Välkky-työryhmiä ovat:  

  • Digipedagogiikka  

  • Erityinen tuki, ohjaus  

  • Kansainvälisyys  

  • Pedagoginen kehittäminen  

  • Talous- ja henkilöstöhallinto  

  • Teknologian hyödyntäminen  

  • Viestintä  

Välkky-verkoston yhteinen työskentelyalusta oli alkuvaiheessa Wikispaces. Myöhemmin työskentelyalustaksi vaihtui Teams, jossa johtoryhmällä ja työryhmillä on omat kanavat. Kaikki kanavat ovat avoimia kaikille Teams-tiimiin kuuluville eli työryhmien jäsenet voivat tutustua myös toisten työryhmien jakamiin tiedostoihin ja muistioihin. Työryhmät kokoontuvat sisällöllisten tarpeidensa mukaisesti suunnitelluilla tavoilla ja rytmillä, esimerkiksi 4 kertaa vuodessa. Työryhmien työskentely tapahtuu nykyisin usein Teams-kokouksissa, mutta työryhmät kokoontuvat tarvittaessa myös kasvokkaisiin ja hybridimallilla toteutettuihin tapaamisiin. Myös erilaisia benchmarking-käyntejä toteutetaan sekä etä- että lähitoteutuksina.  

​

Välkky-verkoston toiminnan ja yhdessä tekemisen kautta vertaillaan oppilaitosten käytäntöjä ja toiminnan tuloksia sekä ideoidaan uutta. Yhteistyön tuloksena on mm. toteutettu erilaisia julkaisuja ja hankkeita sekä kehitetty yhteisiä toimintatapoja. Verkoston yhteistyön tekemiseen liittyvien kustannusten jaosta sovitaan tapauskohtaisesti.   

CASE alueellinen kumppanuusverkosto VÄLKKY 

CASE valtakunnallinen työpaikkaohjaajakouluttajien vertaisverkosto 

Osaavat työpaikkaohjaajat ovat yhteinen asiamme ja opiskelijoidemme etu. Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen eteen ponnistelemme yhdessä. Aihe onnistumisineen ja haasteineen on kansallisesti yhteinen.  

1) et ole yksin, joten on turha toimia yksin 

2) hyödynnä verkosto  

3) osallistu verkoston toimintaan.  

  

Valtakunnallisen vertaisverkoston kautta hyvät koulutustuotteet ja käytännöt leviävät. Vinkkejä saa toteutustapoihin, sisältöihin ja painotuksiin. Kouluttajia ja asiantuntijoita voi löytyä omiin koulutustarpeisiin. Työpaikkaohjaajakoulutus yhtenäistyy samoin käytännöt myös opiskelijoiden ohjauksessa ja arvioinnissa.  

  

Valtakunnallisen vertaisverkoston kautta löytyy oman alueen innokkaat kouluttajat, joiden kanssa voi jatkaa alueellista yhteiskehittämistä. Alueellinen yhteistyö toisten koulutuksen järjestäjien kanssa kannattaa. Alueella tulee varmistaa yhdessä järkevät aikataulut, poistaa päällekkäisyydet ja tukea näin toinen toistensa työpaikkaohjaajakoulutusta ja niiden vetovoimaa.  

  

Vertaisverkosto tarjoaa kohtaamismahdollisuudet vähintään neljästi vuodessa. Tapaamiset ovat tunnin teams-kokouksia, joiden alussa pohjustetaan ennalta kerrottu yhteinen aihe. Tapaamisesta osa ajasta pyhitetään yhteiselle keskustelulle, osallistujamäärän mukaan joko koko joukon tai pienryhmien kesken.   

  

Vertaisverkoston kokoontumisesta ja kokoontumisten aiheista tiedotetaan Ohjaan.fi -sivustolla  Oppilaitoksille | Ohjaan.fi  -> ”Vertaisverkosto työpaikkaohjaajien kouluttajille”.  

 

Miksi koulutusjohdon kannattaa tukea tällaista toimintaa?  

  • Vertaistuottaminen yhdistää mestarin ja noviisin, verkostojen avulla voi löytää uusia toimintaideoita ja hankkia ajantasaista tietoa.  

  • Verkostoituminen keventää työtä, sillä verkostoissa vältetään päällekkäisyyksiä, yhteisiä asioita voidaan kehitellä vertaistuotantona ja voi parhaimmillaan merkitä ajan- ja kustannusten säästöä.  

  • Verkosto voi toimia oppimisympäristönä ja tiedonhankinnan paikkana ja verkostoista voi noukkia myös tuoreita ideoita omaan toimintaan.  

  • Voi saadaan aikaan laajoja ja monipuolisia kokonaisuuksia, vaikka verkostojen yhteistyö vaatiikin koordinaatiota ja hyvää organisointia.  

  • Yksi osallistuja voi kantaa kortensa kekoon pienen osa-alueen suhteen, kun riittävän moni osallistuu pienillä panoksilla, kokonaistulos on vaikuttava.  

  1. Millaisia verkostoja oppilaitoksellasi on?   

  2. Mihin tarpeeseen tai tavoitteeseen liittyen ne on muodostettu?  

  3. Puuttuuko jokin verkosto tai onko jokin verkosto käynyt tarpeettomaksi? Miksi?  

  4. Miten verkostot ovat organisoituneet? Ovatko ne löyhiä verkostoja vai onko niillä selkeä sovittu vetäjä?   

  5. Ketkä verkostojen toimintaan osallistuvat?  

  6. Miten verkostot toimivat käytännössä? Onko niillä alatyöryhmiä? Kokoontuvatko verkostot kasvokkain vai digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen?  

  7. Miten verkostoille asetetaan tavoitteet ja miten niitä seurataan?  

  8. Miten verkostojen toiminta on rahoitettu?  

 

Edellä olevien pohdintojen tueksi voit tutustua Valtioneuvoston julkaisemaan Verkostojohtamisen oppaaseen: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf?sequence=4&isAllowed=y   

Pohdi (ja kirjoita halutessasi itsellesi muistiin) oman oppilaitoksesi näkökulmasta:  

T4.2 Strategiset kumppanuudet

Usein kysytyt kysymykset

  • Mistä kyvykkyys koostuu ja onko se sama kuin osaaminen? 
    Kyvykkyys koostuu joukosta toisiinsa liittyviä valmiuksia ja henkilöstön osaamisia, tietoa ja teknologiaa, joita hyödynnetään prosessin / useamman prosessin vaiheissa. Esimerkiksi organisaation markkinointikyky saattaa perustua osaavan henkilöstön, oman organisaation toimintaprosessien, tietotekniikan ja taloudellisten voimavarojen vuorovaikutteiseen yhteiskäyttöön.   Kyvykkyyksiä ja osaamista sekä tiedon ja osaamisen johtamista käsitellään eri yhteyksissä monin eri tavoin, ja yksiselitteisen määrityksen antaminen käsitteiden viidakossa on vaikeaa, ellei mahdotonta. Käsitteen käyttö liittyy yleensä aina näkökulmaan, esim. kokonaisarkkitehtuurityössä se liittyy JHS 179 suosituksen mukaiseen määritelmään.  
  • Mitä tarkoittaa Green ICT?
    Tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävälliseen suunnitteluun ja käyttöön liittyy tarkentavasti käsite Green ICT (Green Information and Communication Technology), joka sisältää tietoteknisten laitteiden, järjestelmien ja palveluiden ympäristöystävällisen suunnittelun ja käytön. Green ICT:n tavoitteena on vähentää tieto- ja viestintäteknologian ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää kehitystä. Edellinen tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöä sekä digitaalisten palveluiden ja sisällön ympäristövaikutusten huomioimista. ks. Kestävän kehityksen kyvykkyyden kehittäminen (tehtävä 5) ja lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio)
  • Mitä monimuotoisuudesta työelämässä voi olla hyötyä?
    Muutamia esimerkkejä: · Suomessa on tarve työvoimalle · Monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteiskuntavastuukysymys vaan se on yrityksille ja organisaatioilla myös kilpailuetu. · On tutkittu, että monimuotoiset tiimit suoriutuvat paremmin. · Huomioimalla inklusiivisuus ja kulttuurisensitiivisyys organisaatioissa voidaan luoda tulevaisuuden työkulttuuria, sekä houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat. Katso lisätietoa kestävään kehitykseen liittyen (Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullisuus-kansio) Monimuotoisuus työelämässä. Johtajan näkökulma, monimuotoisuuden hyödyt: Sami Itani on Vimeo
  • Mikä on verkosto?
    Verkosto on useamman toimijan (yksilöt, intressiryhmät tai organisaatiot) välinen vastavuoroinen ja keskinäisen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi (Valtioneuvoston verkostojohtamisen opas). Verkostoja on kuitenkin erilaisia ja niiden rakenne riippuu tarkoituksesta ja toiminnan luonteesta.  Tutustu verkostoihin teemassa 4
  • Mikä on ekosysteemi?
    Ekosysteemit ovat yhteisen vision ympärille rakentuvia, jatkuvasti kehittyviä verkostorakenteita. Ekosysteemiin ilmaantuu uusia ominaisuuksia toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuksien kautta. Erilaisten tavoitteiden perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä tyyppiä: osaamis-, innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit. Ks. Tehtävä 3 ja tehtävään liittyvä video: https://youtu.be/5Lc2RIqUqr4 Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas / VTT

Case työpaikkaohjaajakoulutus verkossa  

Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa järjestetään työpaikkaohjaajakoulutusta kuukausittain verkkokoulutuksena. Koulutus on sisällöltään sama kaikille koulutusaloille ja sen tarkoituksena on työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen ja oppilaitoksen teoriaopintojen yhteistyön mahdollistaminen työpaikkaohjaajan osaaminen varmistamalla.  

  

Työpaikkaohjaajakoulutus on avoinna Turun Aikuiskoulutuskeskuksen nettisivuilla koko ajan. Koulutukseen ilmoittaudutaan netin kautta ja hakemus rekisteröityy oppilashallintajärjestelmä Studentaan.  

  

Viikkoa ennen kuukausittaista aloituspäivää, joksi Aikuiskoulutuskeskuksessa on sovittu joka kuukauden ensimmäinen arkitiistai, koulutusassistentti poimii järjestelmästä saapuneet hakemukset ja lähettää opiskelijoille sähköpostin kautta TEAMS-kutsun aloitukseen. Samalla assistentti liittää hakijat koulutukselle ja järjestelmä luo heille tilin oppilaitoksen Google Workspace oppimisympäristöön.   

  

Ennen yhteistä koulutuksen aloitusta kouluttaja varmistaa tilien toimivuuden kutsumalla oppilaat tarkoitusta varten luotuun Google Classroom kurssiin. Koulutuksen aloittavassa TEAMS-kokouksessa käydään läpi verkkokoulutuksen sisältö ja varmistetaan että oppilaat osaavat käyttää oppimisympäristöä.  

  

Verkkokoulutus on jaettu neljään eri osa-alueeseen ja vastaavat noin 7h itsenäistä työskentelyä: Työpaikkaohjauksen perusteet, Ammatillinen koulutus ja tutkintojärjestelmä: lait ja asetukset, Työelämässä tapahtuva oppiminen sekä Palautteen antaminen. Jokainen osio sisältää opiskeltavaa materiaalia sekä aiheeseen liittyviä linkkejä. Opiskeltuaan kaikki osa-alueet opiskelijan tulee suorittaa verkkokoulutukseen sisältyvä testi. Testi on rakennettu Google-Forms alustalle ja siinä on 40 monivalintakysymystä, joista opiskelijan on saatava oikein 70% läpäistäkseen koulutuksen.  

  

Verkkokoulutuksen Google-tunnukset ovat voimassa 30 päivää. Viikkoa ennen voimassaolon päättymistä koulutusassistentti lähettää osallistujille viestin, jossa muistutetaan voimassaolon päättymisestä sekä tarjotaan tukea, jos sille on tarvetta.  

  

30 päivän jakson päätyttyä kouluttaja hakee testin tulokset sekä palautteen järjestelmästä ja assistentti ilmoittaa osallistujille testin tuloksen. Työpaikkaohjaajakoulutuksesta lähetetään postitse todistus sekä ilmoitetaan mahdollisuudesta hakea Sertifioitua työpaikkaohjaajakorttia.  

  

Kevääseen 2023 mennessä Työpaikkaohjaajan verkkokoulutus on ollut avoinna 15 kk ja sen on käynyt noin 150 henkilöä. Koulutus on saanut hyvän palautteen ja erityisesti on mainittu positiivisena mahdollisuus opiskella itsenäisesti silloin kun se parhaiten sopii. Alun perin syy koulutuksen toteuttamiseen olivat juuri osallistujien aikatauluhaasteet. Tällä hetkellä testin suorittaneiden tulosten keskiarvo on yli 90% vastuksista oikein.  

Muista jättää palautetta - sivut kehittyvät edelleen

Kaikki aiheet

Case hyvinvointiteknologian osaamisen kehittämisverkosto 

MeWeT-verkosto on hyvinvointiteknologian osaamisen kehittämisverkosto, jossa eri alojen ja –asteiden opettajat ja opiskelijat, yritykset, kehittäjät ja työelämä ovat yhdessä uuden tiedon äärellä.   

MeWeT on oikea älykoti, jossa on mahdollisuus tutustua uuteen teknologiaan. Koti toimii samalla testiympäristönä. Moniammatillinen verkkosimulaatio toimii hyvänä digikeinona osaamisen kehittämisessä. Verkostoa hyödynnetään myös työelämän täydennyskoulutuksissa. 

Opettajien digiosaaminen edellyttää jatkuvaa perehtymistä oman alan uusiin teknologioihin ja digiratkaisuihin.  Verkostojen avulla voidaan kehittää yhtä aikaa opettajien, opiskelijoiden ja työelämän digiosaamista. Verkkosimulaatio on kustannustehokas keino digiosaamisen kehittämiseksi.  

​

Linkkejä MeWeT-verkoston esittelyyn:  

Virtuaalikierros MeWeT-oppimisympäristössä: https://www.thinglink.com/scene/1376285837292994561  

Unelmien oppimisympäristö (video)   
  
Kirje MeWeT-oppimisympäristölle (video)  

Video verkkosimulaatiosta, jossa on käytetty Mewetin kehittämisverkoston eri elementtejä: https://www.youtube.com/watch?v=TRYOXswozMM  

bottom of page