Mitä tästä pitäisi oppia?

Kokonaisarkkitehtuurityö on tärkeää strategian toimeenpanon tukemisessa, muutosten hallinnassa ja toimivien ja käytettävien IT-palveluiden osalta.

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan jalkauttaa strategia ja toteuttaa digitalisaatiota. Kokonaisarkkitehtuuri (KA) tai yritysarkkitehtuuri (englanniksi Enterprise Architecture eli EA) on tapa kehittää organisaation toimintaa kokonaisuutena, joka ottaa huomioon niin prosessit, tietojärjestelmät kuin niitä tukevat teknologiat, esimerkiksi IT-infrastruktuurin.

Kokonaisarkkitehtuurityön (KA-työn) tarkoitus on kehittää organisaation toimintaa kokonaisuutena, jossa kokonaisuuden osat tukevat toinen toisiaan. Se yhdistää organisaation strategian, tavoitteet ja teknologian tavalla, joka ei ole mahdollista pelkästään yksittäisiin osa-alueisiin keskittyvässä ajattelussa. Työn lopputuloksena tavoitellaan kokonaisuutta, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan. Käytännössä KA-työ siis auttaa jalkauttamaan strategisia tavoitteita. Muutoksien hallintaa voidaan toteuttaa KA-työssä kuvaamalla muutosta kaikilla KA:n eri tasoilla, jolloin vaikutukset nähdään ja toiminta sekä mahdollinen teknologian käyttöönotto voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja ilman keskeytyksiä.

Kyvykkyyden osa-alueet ovat:

1. Oppilaitoksen tietovarannot

2. Toimintamallit

3. Prosessit

4. Osaaminen

Pohdi:

Mitä ovat organisaatiosi keskeiset kyvykkyydet ja miten ne voidaan tunnistaa?

Mitä kyvykkyyksiä pitäisi kehittää, joko strategian tai jonkin palvelun näkökulmasta?

Mistä voisi hallitusti luopua?

Riittävätkö nykyiset kyvykkyydet, voiko nykyisiä hyödyntää olemassa oleviin tai uusin palveluihin?

Mitä ulkoisia kyvykkyyksiä organisaatiollasi on?

Miten kyvykkyysien kypsyystasoa voidaan arvioida?

(edellisiin voi tehdä toki monivalintatehtäviä)

Mitä hyötyä yhteiskuntavastuun näkökohtiin liittyvästä arvolupauksesta voi olla (valitse useampi)?

·         Parantaa organisaation imagoa ja mainetta

·         Tekee organisaatiosta houkuttelevamman henkilöstölle ja opiskelijalle

·         Tekee organisaatiosta houkuttelevamman yhteistyökumppanin

·         Organisaatio on mielekkäämpi paikka työskennellä, henkilöstön sitoutuneisuus kasvaa

·         Kyvykkyydet kehittyvät

·         Työ- ja opiskeluhyvinvointi paranee

·         Kestävä kädenjälki vahvistuu

Koulutuksen järjestäjä pohtii yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvän arvolupauksen omista lähtökohdistaan, eikä sille oli mitään määritettyä kehystä. Arvolupauksesta siis riippuen, edellä mainitut kaikki asiat voivat olla sen hyötynäkökohtia.

Tutustu mm. lisätiedoissa oleviin linkkeihin, miten muut koulutuksen järjestäjät huolehtivat yhteiskuntavastuusta:

https://sskky.fi/kuntayhtyma/yhteiskuntavastuu/

Sataedu - koulutusta vahvalla yhteiskuntavastuulla