top of page

Kyvykkyydet organisaatiossa


​Tämä lisämateriaali kannattaa lukea ja tutustua sen tehtäviin ja linkkeihin, jos kyvykkyysajattelu on uusi asia tai organisaatioissa ei tehdä vielä kokonaisarkkitehtuurityötä. Materiaalista löytyy perustietoa kyvykkyyksistä, kyvykkyyksien johtamisesta ja hallinnasta.

tämän sivun lopussa myös kaksi videota aiheesta.

Siirry lukemaan!


 

Miten kyvykkyydet määritellään?


JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen -suositus määrittelee kyvykkyyden seuraavasti: ”kyky toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tietyllä osa-alueella, ja hyödyntää osaamistaan sekä resurssejaan, jotta tavoitteet saavutetaan” (JUHTA, 2017). Suositusten voimassaolo lakkasi vuonna 2019 tiedonhallintalain tultua voimaan, mutta suositukset ovat edelleen käyttökelpoisia.

JHS 179 -suositus jakaa kyvykkyydet kahteen kategoriaan: toiminnan kyvykkyyksiin ja toimintaa tukeviin kyvykkyyksiin. Toiminnan kyvykkyyksillä tuotetaan palveluita, kun taas tukevilla kyvykkyyksillä nimensä mukaisesti tuetaan näiden palveluiden tuottamista. Näiden kahden ryhmän lisäksi voidaan tunnistaa strategisia kyvykkyyksiä: ne voivat olla joko toiminnan kyvykkyyksiä tai toimintaa tukevia kyvykkyyksiä, joiden avulla organisaatio priorisoi toimintaansa ja toimintaan käytettäviä resursseja. (JUHTA,2017).

JHS 179-suosituksen mukaan kyvykkyydet voidaan tunnistaa esimerkiksi tunnistamalla tarjottavien palveluiden vaatimat kyvykkyydet ja näiden kyvykkyyksien vaatimat tukikyvykkyydet. Kyvykkyyksiä puolestaan kehitetään kehittämällä niiden rakenneosia, joita ovat toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tieto ja tietojärjestelmät.

Ammatillisen koulutuksen yhteiset, yleiset kyvykkyydet on tunnistettu KARKKI - kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hankkeen (OKM 2022-2023) viitearkkitehtuurityössä.  JHS179 -suositus on ollut työn pohjana.

Näitä yhteisiä tunnistettuja kyvykkyyksiä kannattaa jokaisen koulutuksen järjestäjän pohtia osana omaa strategiatyötään ja toiminnan kehittämistä – tulevaisuuden tavoitteet ja tuotettavat palvelut ovat kuitenkin ammatillisen koulutuksen järjestäjillä samankaltaisia. Koulutuksen järjestäjät voivat kuitenkin olla eri vaiheessa kyvykkyyksien kypsyystasossa, jolloin osalla tavoitetilaan pääseminen vaatii enemmän kehittämistoimenpiteitä kuin toisella.  Jokaisella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on lisäksi omia, organisaatiokohtaisia kyvykkyyksiä, joiden avulla ammatillisen koulutuksen järjestäjät eroavat toisistaan. 

Lähteet:


JUHTA, Julkisen hallinnon tiedonhallinnan neuvottelukunta. (2017). JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen. https://www.suomidigi.fi/ohjeet-ja-tuki/jhs-suositukset/jhs-179-kokonaisarkkitehtuurin-suunnittelu-ja-kehittaminen

KARKKI-kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hanke. (2023). Kyvykkyydet: https://wiki.eduuni.fi/display/KARKKI/Kyvykkyydet


 

Kyvykkyyden arviointimalli


Maria Lanteri kertoo, mitä kyvykkyyksien arviointimallissa tehtiin.



 

Sovelton webinaari


Katso Sovelton webinaari oppimisen johtamisesta






 

Päivitetty: 8.4.2024

Tekijät: Maria Lanteri,


Resurssit & uudistumiskyvykkyys

Text

Text

Text

Text

Text

Text

Text

Text

bottom of page